Pakkoruotsista ja ruotsin asemasta

man-794514_1280

Saan jonkin verran sekä suoraan että muiden ihmisten kautta palautetta yhdestä blogikirjoituksestani, jonka olen kirjoittanut keväällä 2015. Siinä kerrotaan, etten vastusta pakkoruotsia ja että suhtaudun muutenkin aika positiivisesti ruotsiin. Tietääkseni missään muualla en ole ottanut kantaa koko asiaan. Vain yhdessä blogitekstissä.

Nyt haluan korjata ja selventää muutamia seikkoja, erityisesti koska vaalien lähestyessä tällaisilla asioilla on taipumus korostua ja paisua.

Minua on syytetty fanaattiseksi pakkoruotsin kannattajaksi ja muutenkin harhaoppiseksi. Tällainen väite on sitten levinnyt sinne tänne. Somessa ja julkisessa keskustelussahan yliampuvilla väitteillä on tapana levitä.

En ole fanaattinen pakkoruotsin kannattaja. Koko aiheeseen ei liity kohdallani minkäänlaista fanatismia. Ylipäätänsä vastustan kaikenlaista fanatismia!

Tärkein vaikutin tuolloin vuonna 2015 esittämälleni näkemykselle ruotsin kielestä on se, että vastustan niin paljon monikulttuurisuutta, maahanmuuttoa ja äidinkielien rapauttamista (ja kouluvaatimusten löysentämistä), että olen kokenut, että ruotsin kielen puolustaminen – osana maamme historiaa ja kulttuuria – on hyvä ja käytännöllinen keino pitää kiinni siitä, mitä maassamme on. Minulla liittyy suomalaisuuteen paljon periaatteita ja arvoja, pakkoruotsiin ei sen sijaan lainkaan. Näkemykseni pyrkii siis olemaan pragmaattinen.

Toisaalta olen myös tuonut ilmi, että tämä pätee ainoastaan niin kauan kuin se pätee. Mikäli ruotsin kielen taitoa ei enää vaaditakaan ”oikeisiin” ihmisryhmiin kuuluvilta ihmisiltä (so. tietyiltä maahanmuuttajilta), ei vaatimuksia kannata kannattaakaan. Tällöin kyse on vain suomenkielisille asetetuista erityisvaatimuksista – eikä koko asiasta ole hyötyä monikulttuurisuuden estämisen suhteen. Se ei enää palvele maamme säilymistä.

Oma kuntani Kirkkonummi – vahvasti kaksikielinen – on lähin esimerkkini asiasta. Suuremman maahanmuuttopaineen kunnissa ruotsin vaatimuksista joustetaan koko ajan yhä enemmän. Ei se nyt yhtäkkiä näytäkään olevan niin iso juttu, vaikka suomalaisten on vuosikaudet pitänyt enemmän tai vähemmän pää verillä tankata konjugaatioita? Tietenkään en kannata tällaista.

Toisekseen olen tuonut julki, että kannatan laajapohjaista kielipalettia kouluissa. Mikäli ruotsia ei opiskella, se pitäisi korvata jollakin vieraalla kielellä.

(Ja mieluusti lisätä opetusmääriä, koska tämänhetkiset tuntimäärät eivät riitä mihinkään. Mutta tämä on pedagogiikkaa, ei varsinaista ruotsikeskustelua. Pedagogiikka ja koulutuspolitiikka ovat minulle paljon tärkeämpiä aiheita kuin ruotsi.)

Myös kyseisessä blogitekstissä, ja etenkin sen kommenteissa, osoitan mielestäni kykeneväni ottamaan vastaan informaatiota aiheesta enemmän tietäviltä, en väitä olevani erityisen oikeassa, arvostan toisenlaisia mielipiteitä ja – kuten sanottua – pidän itselläni mahdollisuuden muuttaa omaa mielipidettäni.

Teen näin monissa asioissa, mikäli tosiseikat puhuvat sen puolesta. Mielestäni itsereflektio ja kriittisyys kaikkea kohtaan on älyllisen toiminnan ja kehittymisen edellytys.

Koska ruotsi tai pakkoruotsi eivät ole tärkeysasteikollani kovin korkealla, en kuvittele aihepiiriä läheskään kaikilta osin tuntevani. Lisäksi olen auliisti myöntänyt, että koska kielten oppiminen ja koulunkäynti olivat minulle hyvin helppoa ja mukavaa, en ole kärsinyt myöskään ruotsista. Tiedän, että monien muiden kokemukset ovat täysin päinvastaisia. En yleensäkään oleta, että muut ihmiset ovat kuin minä itse.

Mikä kuitenkin tässä yhteydessä on kaikkein oleellisinta, on se, että olen kirjoittanut ruotsin kieltä käsittelevän blogitekstini ennen kuin lähdin politiikkaan – täysin yksityisajattelijana, vain itse itseäni edustaen.

Kun nyt olen politiikassa, toteutan tietysti perussuomalaisen politiikan ja ohjelmien linjaa. Tämän pitäisi olla jokaiselle asiaa ymmärtävälle päivänselvää.

Blogissani ei näy puolueen logoa. Tämä on oma tonttini, vaikkakin kirjoitan paljon myös puolueelle sopivista asioista.

Kokisivatko kriitikkoni, että minun pitäisi ottaa ruotsi-tekstini pois täältä, koska se ei edusta puolueeni linjaa?! Tiedoksi, että meillä on puoluejohdossakin ihmisiä, joiden kaikki mielipiteet ja näkökannat eivät ole puolueen linjassa. Kai se nyt poliittiselle suunnittelijalle ja kunnanvaltuutetullekin sallitaan?

En ole ainoastaan poliitikko, vaan olen töissä puolueessa. Siellä minä nimenomaan osallistun erilaisten linjauksien, ohjelmien, viestinnän ym. tekemiseen. Luuleeko joku, että minä kuiskuttelen johdolle ja kansanedustajille, että nytpä aletaankin kannattaa pakkoruotsia?

En. Toisaalta keskustelemme hyvin avoimesti kaikista asioista, puolueessa on todella hyvä ja avoin tunnelma. Meillä ei ole luurankoja.

Koen aika surulliseksi, mikäli tavalliset äänestäjät olettavat, että puolueen jäsenet, toimijat tai ehdokkaat jakavat henkilökohtaisesti kaikki näkökulmat puolueen virallisten linjausten kanssa. Tätä ei, herran kiitos, yksikään puolue vaadi – paitsi ehkä Pohjois-Koreassa.

Vieläkin surullisempana pidän sitä, että ihanteellisena tapauksena näytetään pidettävän henkilöä, joka imitoi toisten mielipiteitä – ja mieluiten niin kuin tiettyyn segmenttiin, tässä tapauksessa ”perussuomalaisuuteen”, sattuu kuulumaan.

Juuri tätä klusteriajattelua vastustan toimessani. Myös puolueeni kannustaa, ihan periaateohjelmaansa myöten, ihmisiä ajattelemaan ITSE. Erimielisyyteen jopa kannustetaan.

En välttämättä ole stereotyyppinen persu monelta muultakaan osin. En syö lihaa enkä aja autoa. Kuvitteleeko joku siis, että kannatan pakollisia koulujen kasvisruokapäiviä, veronmaksajien rahalla tuotettuja päiväkotien vegaanipäiviä tai autoilijoiden kurittamista? Toivottavasti ei, koska näin ei missään nimessä ole.

Sitä paitsi, mikä on stereotyyppinen persu? Emmekö voisi jo vähitellen päästä siitä irti?

Ruotsin kieli tai pakkoruotsi ei ole minulle henkilökohtaisesti kovin korkealla politiikassa oleva teema. Keksin lukuisia itselleni paljon tärkeämpiä aiheita. Vastaan kysymyksiin, mikäli niitä tulee, mutta en mieti ruotsia tai pakkoruotsia kovin paljon.

Jos juuri nyt kysyt, mitä mieltä olen, en oikeastaan edes tiedä. Kuten yllä sanoin, olen muuttunut negatiivisemmaksi asian suhteen – koska se ei enää riittävästi palvele siinä tarkoituksessa, jossa sen itse parhaiten näin.

Nyt onkin mahdollista lobata minua, pyrkiä vaikuttamaan. Kerro minulle, asiasta jotakin tietävä tai siihen suuremmalla intohimolla suhtautuva, miksi minun pitäisi siirtyä myös henkilökohtaisessa ajattelussani puolueen linjalle? Kerro minulle lukuja, tilastoja, tietoja. Osoita, että pakkoruotsi ei toimi, ehkä missään funktiossaan. Selitä. Saatan ottaa onkeeni ja muuttaa mielipiteeni, mikäli riittävä määrä faktatietoa osoittaa, että näin kannattaa tehdä.

(Erityisesti kannattaa puhua maahanmuuttajista ja rahasta, vähemmän siitä, kuinka vaikeaa teinipoikien on opetella prepositioita.)

Kuulen mielelläni ihmisten mielipiteitä ja vastaanotan innolla tietoa, johon mielipiteet perustuvat. Mutta ei kannata luulla, että se, että levittää paskapuhetta, jonka mukaan olisin FANAATTINEN pakkoruotsin kannattaja, auttaa yhtään milliä. Paskapuheen levittäminen viestii ainoastaan, että vastapuolella on fanaatikkoja, jotka ovat valmiita käyttämään likaisia keinoja ajaakseen asiaansa.

Mutta nyt, raikas ja vapaa tila vaihtaa mielipiteitä – joko tässä tai sähköpostiin. Anna tulla. Vastaan ehdottomasti.

Tack och hej 🙂

 

 

 

 

38 kommenttia artikkeliin ”Pakkoruotsista ja ruotsin asemasta

    • Kiitos kommentista. Samalla argumentilla perustellaan muuten arabian kielen lisäämistä valinnaiseksi perusasteelle ja lukioon, somalin opetusta Helsingin yliopistoon, englantia virkakieleksi jne. Kannatatko itse näitä ja minkälaisesta hyödyllisyydestä siis puhut?

      • Kannatan ns. pakkovalinnaista eli ensimmäisen vieraan kielen lisäksi jokin muu pakollinen kieli – joka voisi tietysti olla myös ruotsi. Kielivalikoima muotoutuisi kysynnän ja koulujen resurssien mukaan. Nämä mitä luettelit ovat kaikki kiinnostavia kysymyksiä erikseen, mutta mielestäni koululaisten opiskelemissa kielissä on selvää, että ruotsi on paljon vähemmän hyödyllinen kuin suuret maailmankielet. Vaikka sitten kansantalouden kannalta

  1. Kannatan pakkoruotsia ja niin persujenkin kannattaisi. Pakkoruotsi lisää katkeruutta ja vastakkainasettelua kieliryhmien välillä ja heikentää näin pitkällä tähtäimellä ruotsin kielen asemaa, varmistaen Suomen tulevaisuuden yksikielisenä maana. Freudenthal-mitalit jakoon ja ruotsin kieli vittuun! Eläköön voitto!

    • Haha, ymmärrän kyllä tämänkin kannan. Monissa asioissa destruktiivinen metodi näyttää ainoalta mahdollisuudelta saada aikaan muutosta.

  2. Olen suomalainen Ruotsin kansalainen ja oma kokemukseni on, että paras tapa oppia ruotsia on tehdä siitä vapaaehtoista. Peruskoulussa kieltäydyin oppimasta ruotsia ja raavin ruotsinkieliset paikannimet pois kirjoista ja kartoilta.

    Koulun jälkeen opettelin ruotsin kielen omasta halustani ja teen parhaani pitääkseni kielitaitoani yllä, joskin se on vaikeaa kun ei ole ketään jonka kanssa ruotsia puhua. DVDt katson ruotsinkielisillä tekstityksillä ja luen ruotsinkielisiä kirjoja.

    Mutta vapaaehtoisuus on se, joka saa suomalaisen opettelemaan ruotsia. Suomessa voi hyvin elää osaamatta ruotsia ja pakkopulla ei maistu kenellekään.

    • Kiitos kommentista. Mikäli ruotsin kieli ei enää ole vaadittava virkakieli, sitä ei ole paljon mieltä opiskellakaan.

      Kannatan paljon pakollisia aineita kouluun (koska ei niitä muuten kukaan opiskelisi), mutta toki ruotsin ei tarvitse olla yksi niistä, mikäli em. ehto täyttyy.

  3. Minä kannatan viranomaisille hyvää Ruotsin kielen taitoa koska se estää tiettyjen ryhmien pääsyn virkamieheksi. Samoin se estää virkakuntaa pöhöttymästä liikaa kun Savukoskellakin nimismiehen pitäisi hallita ruotsi

    Eli täysin pragmaattinen linja on paras tällä sortokaudella jolla tsaarin sijaan komissaarit haluavat poistaa meiltä autonomian.

    Riikka eduskuntaan 👍

  4. Suurin osa pakkoruotsin opiskelijoista ei ko. kieltä käytännössä koskaan tarvitse. Siinä ainut perustelu mitä tarvitaan.

    Ne joille tarve on todennäköinen, voivat sitä opiskella vapaaehtoisesti, ja ne joita kiinnostaa ja joita todennäköisesti hyödyttää enemmän vaikka venäjän tai saksan opiskelu, voivat valita nämä kielet. Kielten opintoja on syytä pitää pakollisena, mutta opiskelijoilla itsellään pitäisi olla vapaus valita opiskeltavat kielet.

    • Kiitos Kimmo! Kuten tuossa edellä sanoin, mikäli ruotsi ei ole vaadittava virkakieli, sitä ei ole juuri mitään syytä opiskella. Jos se taas on vaadittava virkakieli, mutta sen opiskelu on vapaaehtoista, sulkee se monilta tien osaan akateemisia ammatteja. Tiedämmehän me, että harva seiskaluokkalainen (varsinkaan poika) valitsisi kieltä, vaikka tietäisi, että sitä joskus ehkä vaaditaan.

      Olen siis sitä mieltä, että ruotsin asemaa on pakko tarkastella kokonaisuutena; pelkkään pakkoruotsiin on ihan turha puuttua. Jos siis päätetään tarkastella ylipäätään.

  5. Kiitos, että pyydät lisätietoa pakkoruotsin ongelmallisuudesta!

    Pakkoruotsin vastustus on nimenomaan samaa vastustusta kuin olisi pakkoviron, pakkosaamen tai pakkovenäjän vastustus. Joillakin voisi olla noidenkin vastustamiseen henkilökohtaisia tai historiallisia syitä, mutta valtaosa kritisoisi tarpeetonta pakkoa. Tietysti se historiallinen tosiasia, että Suomessa on ollut vuosisatoja ruotsinkielinen eliitti ja pakkoruotsi on tämän eliitin jälkeläisten menestyksen suojelua, on kuultavissa keskustelussa – puolin ja toisin.

    Jos ei saa olla pakkoruotsia, miksi sitten pakkomatematiikkaa, kysyy joku ja unohtaa, että perusaineiden kohdalla koulut muistuttavat toisiaan kaikkialla maailmassa. Koulussa on matematiikkaa, reaaliaineita ja vieraita kieliä. Vieraat kielet ovat kori, josta aina valitaan. Mutta missään ei ole pakkoruotsimme kaltaista pakollista pientä vähemmistökieltä alakoulusta yliopistoon. Kielipainotuskin on meillä tarpeettoman kova, kun samaan aikaan matemaattis-teknisen puolen koulutettuja tarvittaisiin lisää.

    Vieraat kielet ovat myös ongelmallinen oppiainekori, koska osalle kielet aiheuttavat suuria ongelmia, yritteliäisyydestä ja sisukkuudesta riippumatta. Ystäväni on ruotsinope, jonka tyttärellä on lukiongelma. Hänelle ei valittu toista kieltä koko alakoulun aikana vaikka äiti olisi voinut opettaa kotona. Miksikö? Siksi, että kielet ovat vain yksi osa-alue opinnoissa ja tärkeää on rakentaa yksilölle sellainen perustaitojen pohja, jolta juuri hän parhaiten ponnistaa elämässä.

    Eräs pakkoruotsin tunnettu kriitikko kiteytti kritiikin kielipainotusta kohtaan näin: kaikki kielet voidaan tehdä pakollisiksi, jos yksi lisäkieli ei muka vaadi mitään ja kaikki kielet vain tukevat toisiaan. Näin ei siis loogisesti voi olla. Kielet ovat vaativia ja kukin kieli vie veronsa muista opinnoista, joillakin vielä enemmän kuin toisilla. Vieraiden kielten määrässä on sallittava suuri vaihtelu yksilöiden välillä.

    On ihan eri asia vaatia kielissä omilleen valinnanvapautta (jota on kaikkialla maailmassa ja Suomessakin Ahvenanmaalla, josta pakkosuomi poistettiin, koska se söi lasten muun kielitaidon), kuin vaatia muille pakkoa. Tämä on ihan perustavaa laatua oleva lähtökohta. Joku voi sanoa, että ihmiset valitsevat usein väärin – siis heidän mielestään väärin. Tämä ei riitä muitten holhoamiseen oman maailmankuvasi puitteissa. Hyvä lähtökohta koulutettujen ja elämää nähneiden vanhempien kesken on: arvaa oma arvosi, anna arvo toisillekin.

    Meillä on tavattoman koulutusmyönteinen kansa. Kun sellainen kansa on pakkoruotsia vastaan (yliopistotason tutkimuksen mukaan 74% haluaa vapaaehtoisen ruotsin eivätkä kaikki loputkaan olleet nykyisenkaltaisen pakon takana), silloin on kuunneltava kansaa eikä leikittävä, että kohta ne kieltävät matematiikankin tai historian.

    Toivon vain, että meillä olisi kohtuullinen kieltenopetuksen järjestelmä kuten muuallakin. Oppilaat perheineen voivat painottaa kieliä tai olla painottamatta, englannin osuutta ei pyrittäisi vähentämään ja vapautuksia suositelluistakin kieliopinnoista annettaisiin kaikilla tasoilla yksilöllisen taitoprofiilin mukaan.

    PS. En hyväksy lähtökohtaa, että pakkoruotsilla tehdään kouluttautuminen ja virkoihin hakeutuminen hankalammaksi maahanmuuttajille tai dysleksikoille tai vähemmän kielellisesti suuntautuneille eli yleensä miehille. Yhteiskunta ei hyödy siitä, että maahanmuuttajat, dysleksikot tai miehet painetaan koulutuksen sivupoluille tai syrjäytetään. Päinvastoin, yhteiskunta muuttuu siten turvattomammaksi ja katkerammaksi.

    • Kiitos perusteellisesta kommentistasi. Ymmärrän kantasi hyvin. Mutta en kannata maamme monikulttuuristamista, esim. arabian kielen lisäämistä valinnaiseksi perusasteelle ja lukioon, somalin opetusta Helsingin yliopistoon, englantia virkakieleksi jne.

      • Luitko todella kommenttini niin, että kaipaan monikulttuuristamista ja arabiaa yläkouluihin? Tässä on nyt jokin väärinkäsitys.

        Mistä oikeastaan puhutaan? Miten kuulemme toistemme vuorosanat?

        Olen nyt hämmästyksekseni kohdannut kahdenlaisia pakkoruotsin hyväksyjiä: Osalle pakkoruotsi on hyvää suvaitsevaisuutta ja osoitus liberaalista maailmankuvasta, jossa pakkopohjoismaistetaan ja vähemmistömyönteistetään pakkiruotsilla ihmisoikeuksien nimissä. Osalle pakkoruotsi on ”kykyä tarkastella maailmaa ja yhteiskuntaa hyväksi havaitun sabluunan kautta” ja halua ”vastustaa ruotsin kielen alasajoa ensisijaisesti konservatiivisista syistä”.

        Tämä on varsinainen käsitehetteikkö. 

        Yhteinen argumentti näille äärikannoille on se, että pakkoruotsin purkaminen toisi haittoja, jotka olisivat mittaamattomasti etuja suuremmat. Haittoja kuvataan molemmin puolin maailmankuvallisiksi menetyksiksi. Joko menetetään historiallinen, rikastuttava,… kaksikielisyys tai menetettäisiin perinteinen kulttuurinen homogeenisyys.

  6. Merkittävin lausunto pakkoruotsista saatiin viime vuonna, kun kielten ja kansainvälisyyskasvatuksen opetusneuvokset kirjoittivat ensi töikseen eläkkeelle päästyään hesariin avoimen kirjeen:

    ”Nyt olemme lukinneet kielitaitovarannon kahteen vähän puhuttuun kieleen ja yhteen maailmankieleen. Pohjoismaiden ulkopuolella suomella ja ruotsilla on vähän käyttöä. Suomen kielitaitovarannon korjaaminen edellyttää ruotsin kielen pakollisuudesta luopumista. Tiedämme hyvin, että tämän mielipiteen esittäjät leimataan sivistymättömiksi moukiksi. Otamme riskin.”

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005214629.html
    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005116136.html

    Suurin syy kapeaan kielivarantoon on opetusneuvosten mukaan se, ettei ole uskallettu luopua ruotsin kielen pakollisuudesta! Heidän mielestään kolme pakollista vierasta kieltä kaikille kielivarannon laventamiseksi ei ole realismia! Sen sijaan he kannattavat englannin pakollisuutta!

    Ruotsin pakollisuus on tabu, josta on vaikea puhua, sanovat opetusneuvokset. Vasta eläkkeelle jäätyään heillä oli mahdollisuus sanoa asiasta jotain, sillä ruotsin asema on poliittinen kysymys ja virkamiehen on oltava samaa mieltä hallinnon linjan kanssa tai oltava hiljaa!!!

    • Ei, en lukenut viestistäsi, että kannatat monikulttuuristamista tms. Kirjoitit kuitenkin, että et ”hyväksy lähtökohtaa, että pakkoruotsilla tehdään kouluttautuminen ja virkoihin hakeutuminen hankalammaksi maahanmuuttajille”. Minä taas hyväksyn monenlaisia kansallisia toimia, joilla pyritään säilyttämään maamme suomalaisena (tai ainakin hidastamaan vääjäämätöntä epäsuomalaistamista, so. monikulttuuristamista).

      Mielestäni olisi oleellista ymmärtää, että prosessi ei kulje vain siihen suuntaan, että ruotsin asema kyseenalaistetaan. Jatkuvasti kyseenalaistetaan myös suomen asema. Nämä kaikki asiat – kuten ne mainitsemani englanti virkakieleksi, arabia kouluihin, somali yliopistoihin ym. – ovat yhtä ja samaa prosessia.

      • Kirjoitit vastauksesi väärään kohtaan. Ohitit näin kokonaan opetusneuvosten painavan viestin: ”Nyt olemme lukinneet kielitaitovarannon kahteen vähän puhuttuun kieleen ja yhteen maailmankieleen. Pohjoismaiden ulkopuolella suomella ja ruotsilla on vähän käyttöä. Suomen kielitaitovarannon korjaaminen edellyttää ruotsin kielen pakollisuudesta luopumista. Tiedämme hyvin, että tämän mielipiteen esittäjät leimataan sivistymättömiksi moukiksi. Otamme riskin.”

        Samalla he kertoivat siitä, miten suomalainen virkamieskunta on pakotettu vastoin parempaa tietoaan toistelemaan poliittisen pakkoruotsin liturgiaa, koska muita näkemyksiä ei virkamiehiltä ja näiden kutsumilta asiantuntijoilta sallita. Myös media vaikeni tästä viestistä.

        Tässä ollaa oleellisen kysymyksen äärellä: Onko Suomessa enää mahdollisuutta demokratian vaatimaan avoimeen keskusteluun, kun sekä virkamiehet, asiantuntijat että media on suitsittu poliittisella korrektiudella?

      • Lainasit minua väärin. Kirjoitin aiemmin: ”En hyväksy lähtökohtaa, että pakkoruotsilla tehdään kouluttautuminen ja virkoihin hakeutuminen hankalammaksi maahanmuuttajille tai dysleksikoille tai vähemmän kielellisesti suuntautuneille eli yleensä miehille. Yhteiskunta ei hyödy siitä, että maahanmuuttajat, dysleksikot tai miehet painetaan koulutuksen sivupoluille tai syrjäytetään. Päinvastoin, yhteiskunta muuttuu siten turvattomammaksi ja katkerammaksi.”

        Olisitko kyennyt jatkamaan keskustelua, jos olisin kirjoittanut, että ”En hyväksy lähtökohtaa, että pakkoruotsilla tehdään kouluttautuminen ja virkoihin hakeutuminen hankalammaksi dysleksikoille tai vähemmän kielellisesti suuntautuneille eli yleensä miehille. Yhteiskunta ei hyödy siitä, että dysleksikot tai miehet painetaan koulutuksen sivupoluille tai syrjäytetään. Päinvastoin, yhteiskunta muuttuu siten turvattomammaksi ja katkerammaksi.”

        Oleellista on tietysti se, että tunnistat pakkoruotsin syrjiväksi rakenteeksi. Niin tekee myös suomenruotsalaisten edunvalvonta. Oleellista syrjivän rakenteen kannattajien mielestä on se, että rakenne syrjii oikeita ihmisiä, siis niitä joiden maailmankuva poikkeaa omasta ja joiden menestys aiheuttaisi maailmankuvallisia menetyksiä yhteisössä.

        Onko tämä todella se kohta, jossa suomenruotsalaisten ja perussuomalaisten edunvalvojat lyövät kättä?

      • 1. WP ainakin mobiilissa siirtää vastauksen eri kohtaan. On mahdotonta vastata vastauksen vastaukseen.
        2. Lainasin sinua aivan oikein. Minulla ei ole sanottavaa dysleksiasta tms. tässä yhteydessä.
        3. Eikä myöskään mielipidekirjoituksesta. Kuten sanoin, ymmärrän näkökulmasi pakon vastustamisesta, kielten merkityksestä ym. Tarkastelen asiaa itse osin toisesta suunnasta. Sinä et tarkastele asiaa lainkaan sieltä suunnasta.
        4. Kiitos kontribuutiosta keskusteluun.

      • Pakkoruotsi on syrjivä rakenne. Se syrjii suomenkielisiä, erityisesti miehiä, ruotsinkielisten eduksi. Mutta näköjään se saattaa syrjiä myös maahanmuuttajien enemmistöä suomenkielisten eduksi, miehiä naisten eduksi ja dysleksikkoja/erityisoppilaita tavisten eduksi. Ja aina löytyy porukka, jonka mielestä juuri heidän omilleen kuuluu isompi tasoitus ja reilummat annokset ja jos pakkoruotsi auttaa siinä, niin siitä vaan pakkoruotsia.

        Sitten vain laaditaan maailmankuva, jossa pakkoruotsille annetaan jokin ylevä tukipilarihomma, tässä se nähdään keinona pitää kielivaatimukset tarpeeksi korkeina, jotta niillä kyettäisiin estämään maamme itsekolonisaatio”. Mennään ojasta allikkoon.

        Oleellinen kysymys on, mitä vaaditaan, että ihminen herää huomaamaan oman opportunisminsa ja luopuu siitä kuin liian pienestä takista.

  7. Pakkoruotsilla ja etenkin sillä pakolla ei ole mitään tekemistä pedagogiikan kanssa. Se on, kuten kommentissa jo mainittiin, entisen etuoikeutetun ryhmän jälkeläisten etuoikeuksien vaalimiseksi pystytetty muuri. Lisäksi sitä ylläpidetään, koska he voivat niin tehdä.

    Itse olen koulutusmyönteinen ja pidin opiskelusta (mm. väittelin tekniseltä alalta), mutta kielellisiltä lahjoiltani olen keskinkertainen. Tarvitsin työlästä kielten opettelua varten hiukan motivaatiota tai muita hyviä perusteita, enkä ollut kovin nirso perusteiden suhteen. Vain ruotsille ja etenkin sen pakollisuudelle en perusteita keksinyt (silloin koululaisena) ja kysyinkin niitä opolta ja opettajalta, enkä saanut mitään järkevää selitystä (Suomi on kaksikielinen maa ja maitotölkkien tekstit, ei ihan riittänyt silloinkaan). Nyt olenkin tehokkaasti rokotettu ruotsia vastaan ja oksennuksen maku nousee suuhun pelkästä ruotsin kuulemisesta. Kielioppia en oppinut ja sanavarastoon jäi kaksi sanaa, joista toinen on pärkele.

    Jälkeenpäin olen hahmottanut kuinka sietämättömän epäreilu konsepti pakkoruotsi kaikkinensa on. Aikoinaan pakkoruotsia kun ajettiin peruskoulu-uudistuksessa kouluihin, perusteena oli ruotsinkielisten takamatka kun joutuivat opettelemaan maan valtakielen ja lisäksi pakkoruotsilla haluttiin varmistaa, että Suomessa ei ole sivistystä ilman ruotsia. Pakkoruotsi on ainoa oppiaine joka on pakollinen läpi koko koulun aina ylempään korkeakoulututkintoon asti, vain väitöskirjan saa tehdä ilman. Ulkopuolinen tarkkailija voisi arvella, että siinäpä vasta onkin tärkeäksi katsottu oppiaine! Hauska yksityiskohta onkin ruotsinkielisten kiintiöidyt (yli suhteellisen väestöosuuden) opiskelupaikat yliopistoon, aivan kuin kyseessä olisi joku kehitysvamma tms. ja sitten samaan aikaan suomenkielisten pitää vielä opetella sitä kieltä pakolla.

    Olin myös tietoinen blogikirjoituksestasi vuodelta 2015 ja muistan sitä jo silloin kummastelleeni. Olisin toivonut sinulta hiukan kriittisempää otetta pakkoruotsiin (etenkin siihen pakkoon), mutta fanaattista pakkoruotsittajan kuvaa en saanut. Päättelinkin, että ehkä sinulle kielet olivat helppoja ja henkilökohtainen inho jäi saavuttamatta (muutamalle lukiokaverilleni kävi samoin).

    • Kiitos kommentistasi. Ymmärrän näkemyksesi ja uskon kokemuksesi olevan enemmän yleistettävissä kuin omani.

      Olen yllä yrittänyt avata syitä sille, etten ole suhtautunut kategorisen kielteisesti pakkoruotsiin. En näe sitä tavoiteltavana itsessään (”Kivaa, kun on pakko opiskella ruotsia”), vaan ennemminkin keinona pitää kielivaatimukset tarpeeksi korkeina, jotta niillä kyettäisiin estämään maamme itsekolonisaatio.

  8. Kiitos siitä, että olet avoin pohtimaan asiaa ja odotat saavasi lisää tietoa niiltä, jotka ovat laajemmin perehtyneet maamme kielipolitiikkaan ja pakkoruotsiin.

    Luin blogisi, jonka kirjoitit v. 2o15. Olin ymmälläni, mutta itse kuvittelin sen johtuvan asuinpaikkakunnastasi, jossa joskus kuulet puhuttavan ruotsia.

    Mihin pakkoruotsia voi tarvita? No siihen, että selvittää, mitä tämä kieliylimystö haluaa meiltä Impivaarassa kasvaneilta junteilta (esim. ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilta suomenkielisiltä).Tietoa saa vain ruotsinkielisiltä sivustoilta. Sensuuri huolehtii siitä, että suomenkielisille ei tietoa jaella.

    Syy miksi kielikokeilut eivät onnistuneet on pakkovirkamiesruotsi, joka odottaa jokaikistä kuin saatana siellä jossakin. Pakollinen kouluruotsi on jokaisen suoritettava, koska muuten et saa peruskoulun päästötodistusta, et pääse lukioon, et pääse pois lukiosta saati, että pääsisit jatko-opintoihin ja pystyt valmistumaan ammattiin tai saamaan tutkinnon yliopistosta. Kaksikielisellä paikkakunnalla et voi hakea virkaa, jos ei ruotsi ole suoritettu. Virkatehtävissä ruotsia ei tarvita, mutta suomenkielinen on helpompi virkavaalissa ohittaa, kun ruotsin kieli edellä mennään!

    Mitä tulee Suomen ja suomenkielisten suomalaisten historiaan, niin ruotsin kieli osoittautuu entistä epäoikeutetummalta, kun elämme vuotta 2018 ja enemmistö asukkaista on ja on aina ollut suomenkielisiä. Pakkoruotsin kaltaista ei ole missään muualla sivistyneessä maailmassa! Eikö mielestäsi Suomessakin pitäisi jo siirtyä tähän päivään eikä elää Ruotsin valtakauden historiassa? Virossa ei ole pakkoruotsia, pakkosaksaa eikä pakkovenäjää!

    Virkamiespakkoruotsi on poistettava heti! Ruotsinkielisten oikeudet on turvattava muuten kuin koko kansan pakkoruotsituksella. Ruotsin kieli ja virkamiesten ruotsinkielen vaatimus on vääryyksiä täynnä olevaa polittiikkaa, jota pidetään yllä säätiörahoituksella!

    Ymmärrän, että olet perehtynyt maahanmuuttokysymyksiin. Kaikkeen ei jää aikaa, mutta monet persut ovat hyvin perehtyneet kielipolitiikan kysymyksiin. Toivon, että saat paljon asiallista tietoa! Itse katson syvästi kunnioittaen niitä eläkkeelle jääneitä henkilöitä, jotka kaikista kokemistaan solvauksista huolimatta jaksavat asiallisesti ja herkeämättä avata kanssaihmisten silmiä pakollisen ruotsin aiheuttamista vääryyksistä.

    • Kiitos kommentistasi. Näkemyksesi on varmasti täysin validi, mutta se ohitti kokonaan ne näkökannat, joita itse edellä olen nostanut esiin.

      ”Mitä tulee Suomen ja suomenkielisten suomalaisten historiaan, niin ruotsin kieli osoittautuu entistä epäoikeutetummalta, kun elämme vuotta 2018 ja enemmistö asukkaista on ja on aina ollut suomenkielisiä.!”

      Näin voi hyvin olla. Toisaalta monien mielestä vuonna 2018 tulee olla syytä hyväksyä englanti virka- ja palvelukieleksi (koska se on niin kätevää, kaikki osaavat sitä, sen sanotaan lisäävän maamme kansainvälisyyttä ym.) ja nostaa venäjän, arabian ja somalin asemaa, koska niitä puhuvia on maassamme niin paljon. Vastustan.

  9. Riikka sortuu siihen, jonka ansiosta meillä edelleen on pakkoruotsi. Ruotsin kieltä ei missään nimessä pidä hyväksyä meille kuin taivaasta pudotettuna lahjana vaan sehän on hallinnon, siis hallitsijan, kieli. Koskaan ei Suomessa tai Ruotsi-Suomen Suomen puoleisella alueella ole ollut ruotsin puhujia enempää kuin 17%. Kansa on puhunut suomea. 17:stä prosentista 4,6 prosenttiin on melkoinen pudotus!

    Ahvenanmaa poisti pakkosuomen melko selkein perustein; tilaa opiskelussa tehtiin hyötykielille. Tätä samaa perustelua ei jotkut Manner-Suomessa pysty ymmärtämään vaikka toisaalta kaipaamme useiden kielten osaajia enemmän.

  10. Kiitos vastauksestasi! Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että englantia ei ole syytä nostaa palvelukieleksi. Se on itse asiassa tapahtunut jo, koska nuoret eivät halua tarjota palveluita muille suomalaisille toisella kansalliskielellämme. Nuoret tulevat myös aikanaan poistamaan pakko- ja virkamiesruotsin vaatimuksen, jos nykypoliitikot eivät siihen kykene.

    Englanti on tarpeellinen, sitä kannattaa opiskella ja osata. En ole kanssasi samaa mieltä siitä, että koululaiset jättäisivät laiskuuttaan opiskelematta vieraita kieliä, mutta kokemuksesta tiedän, että oppimiskyvyt ovat niin kovin erilaiset. Toinen oppii monta vierasta, mutta jollekin yksi vieras kieli esim. englanti riittää. Oma äidinkieli on tietysti tärkein! Meidän omaa äidinkieltämme pitää suojella ja opettaa arvostamaan.

    Pidän tärkeänä, että suomen kieli korkotetaan pääkieleksi. Ilman suomen kielen osaamista ei voi eikä saa hyväksyä ketään Suomen kansalaiseksi. Tämä koskee myös kaikkia kielivähemmistöjämme! Kaikkien Suomessa asuvien on osattava suomea. Sitä pitää voida vaatia myös yliopistossa KAIKILTA, koska ilman suomen kielen osaamista ei saamieni selvitysten mukaan pysty kunnolla työllistymään. Ruotsin kielilait sopivat myös Suomeen.

    Suomen kielipolitiikkaan perehtyminen on hankalaa ja vaatii todella paljon aikaa ja vaivaa. Kielivähemmistömme uurastaa koko ajan enemmän kuin me pystymme edes kuvittelemaan!

  11. Tärkeimmät syyt vastustaa pakkoruotsia ovat sen aiheuttama ruotsin kielen sysimusta imago ja avoimen demokratian periaatteet. Ruotsinkielisille pakosta on enemmän haittaa kuin hyötyä, vaikka he eivät sitä omassa RKP:n hallinnoimassa mediailmastossaan pysty näkemään. RKP:llehän mahdollisimman laajat ruotsinosaamisvaatimukset ovat vallan tae.
    Pakkoruotsia ei ole koskaan kannattanut enemmistö kansasta eikä asiantuntijoista, vaan sen jatkuvuus perustuu vain poliittiseen korruptioon, mikä laajemminkin tukee avoimen demokratian periaatteille vierasta kulttuuria. ”Hyväveli”-verkostot on helpompi hyväksyä muuallakin, kun nähdään miten ruotsinkieliset säätiöt voitelevat miljoonillaan isompia sekä pienempiä vaikutttajia.
    Puhumattakaan itse asiasta eli kielitaidosta: ruotsalaiset ja muut pohjoiset naapurimme opiskelevat moninkertaisin määrin espanjaa, saksaa, ranskaa Suomeen verrattuna, koska heillä ei ole kaikenkattavaa pakkoruotsin tapaista jarrua. Eli jo pelkästään kilpailuhaitta.
    Tässä pari syytä näin aluksi. Korostan, ettei minulla ole mitään ruotsin kieltä vastaan, samoin kaksikielisyys on hieno juttu, kun se on luontevaa kuten Kirkkonummella. Lahdessa se kuitenkin on kuin Keisarin Uudet Vaattteet.

  12. Bloginpitäjän kanta tähän asiaan on oikein järkevä. Harmi että näitä myrkyllisiä nettikirjoittajia heti ilmaantuu tämän asian tiimoilta, mutta oma kokemukseni on että se loppujen lopuksi on hyvin pieni vähemmistö jolle kouluruotsin asema on sydämen asia vastustettavaksi. He vain jaksavat pauhata siitä ja usein viittaavat demokratiaan ja mielipidekysymyksiin, mutta itse näen niin että parlamentarismi itse asiassa voi toimia hyvin kun se ei aina tottele galluppeja.

    • Eihän kukaan vastusta kouluruotsia vaan sen pakollisuutta, siis pakkoruotsia. Sinäkään et osaa kertoa yhtäkään perustetta sille, miksi jokaisen suomalaisen koko maassa pitäisi osata vieraista kielistä juuri ruotsia. Eivät ole valtakunnan viisaimmatkaan sitä koskaan osanneet perustella.

  13. ”Rotterdam” Åbo Akademi teki yhteistyössä Turun ja Tampereen yliopistojen kanssa kyselyn ruotsin kielen asemasta. Kysely oli suunnattu suomenkielisille ja vastaajista 74% vastusti pakollista ruotsia ja vaati sen muuttamista valinnaiseksi. Perustuslaki ei pakollisuutta edellytä, eikä kaikille pakollista ruotsia ole ollut ennen vuoden 1968 peruskoulu-uudistusta. Silloin Rkp pystyi vaatimaan lakiin pakollisen ruotsin, vaikka asiantuntijat olivat vankasti englannin kielen kannalla.

    Tuon ÅA:n kyselyn ja Vapaa kielivalinta- kansalaisaloitteen jälkeen media on melko täydellisesti vaiennut tai esittänyt kielipoliittiset kysymykset Rkp:lle myönteiseen sävyyn.

    Svenska folkskolans vänner teki tutustumismatkan Kanadaan. Matkan aikana selvisi, että Kanadassa ei vaadita kaikkia pakolla opiskelemaan muita kansalliskieliä. Samoin on tilanne Sveitsissä. Sekä Kanadassa että Sveitsissä kaikki kielet ovat kuitenkin ns. suuria kieliä toisin kuin suomi ja ruotsi. Suomen tilannette voisi verrata lähinnä Etelä-Afrikassa vallinneisiin oloihin.

    • @JH; @Eritop: Olen näitä loputtomia väittelyjä käynyt enkä nyt oikein ehtisi. Otetaan kuitenkin Kanada. Teidän ei kannata sitä mainita koska se kokonaisuudessaan on esimerkki agendaanne vastaan. Kanada ottaa tosissaan kaksikielisyyden, kuten Suomikin. Maat eivät kuitenkaan ole identtisiä joten ei myöskään kaksikielisyyden toteutus. Samaten kitkakohdat ovat erilaisia. Detaljitason esimerkin tästä näette kun googlaatte ”Saku Koivu french language”. Pikemminkin teidän kannattaisi suunnata energianne
      itänaapuuriimme. Siellä on useita suomensukuisia kansoja joiden kielet ja identiteetti ovat vakavasti uhattuina venäjän paineen alla. Asiaa helpottaisi jos siellä paikallisella tasolla otettaisiin mallia Suomen kielipolitiikasta.

      • Pysytään Suomen kielipolitiikassa eli pakko- ja virkamiesruotsin vaatimuksessa. Pakkoruotsia ala-aseelta korkeakoulutuksen loppuun asti vaaditaan kaikilta niiltä, jotka opiskelevat suomenkielisen opinto-ohjelman mukaan.

        Ne, jotka opiskelevat esim. englanninkielisen opinto-ohjelman mukaan saavat vapautuksia ruotsin kielen opinnoista korkeakouluissa ja yliopistoissa.

        Kandassa on useampia virallisia kieliä, joista ranska ja englanti ovat suuria maailmankieliä, joita kannattaa opiskella, vaikka ne eivät olisikaan pakollisia. Mutta pakollisia niistä kumpikaan kieli ei siis ole toiseen kieliryhmään kuuluville. Valtio huolehtii eri kieliryhmien edustajien tarpeista muuten kuin vaatimalla pakolla opiskelemaan toisen kieliryhmän kieltä. Samoin toimitaan Sveitsissä!

        Suomenkieliset uutiset eivät kertoneet Svenska folkskolans vännerin matkasta Kanadaan, mutta oletan, että he valmistautuvat siihen, että Suomen eduskunnan täytyy lähiaikoina toimia muiden sivitysvaltioiden tavoin ja lopettaa pakko- ja virkamiesruotsin vaatimus. Niillä vaatimuksilla ei saavuteta Rkp:n mukaan edes riittävää kielitaitoa suomenruotsalaisten kielellisten oikeuksien toteutumiseen (palvelemiseen), mutta aiheutetaan erityisesti suomenkielisille paljon vaivaa ja taloudellisia menetyksiä niin yksilöille kuin koko suomalaiselle yhteiskunnalle.

  14. Kiitoksia kaikille vastanneille täällä ja sähköpostissa. Paljon hyviä ja asiallisia kirjoituksia ja näkökulmia. Olen ollut viikon reissussa, siksi hiljaisuus, mutta perehdyn (asiallisiin) vastauksiin ajan kanssa kyllä.

    Mukana tuli tietysti myös sitä itseään, ja siitä en kiitä. Aika järkytys on, millaista uskomatonta tuubaa saa osakseen puhuessaan tästä aiheesta! Suurin osa poliitikoista ei koskaan altista itseään avoimelle reflektiolle enkä ihmettele kyllä miksi.

    Siinä vaiheessa, kun tämä ”fanaattinen kastilaitosta kannattava ruotsin rakastaja” saa tappouhkauksia, on joku todellakin pielessä. Luulisi, että tällaista kuonaa tuottavat ymmärtäisivät, että he vaikeuttavat koko asian edistämistä?

  15. Olet siis nyt saanut kokea, miten riekaleiseksi ja repiväksi keskustelu käy, kun asiaa ei osata ratkaista KUMPAAKIN osapuolta oikeudenmukaisesti kohtelevalla ja tyydyttävällä tavalla.

    Luettuasi muutamia muita blogikirjoituksia huomaat, että metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan. Meitä suomenkielisiä on niillä palstoilla ja jopa TV- keskusteluissa vuosia vähätelty, nimitelty ja syytelty monin julkaisukelvottomin termein. Moni suomenkielisten oikeuksia puolustanut on saanut sakko- tai ehdollisen tuomion!

    • ”Metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan?”

      En ole lainkaan vastuussa siitä, miten muut metsäänne huutavat. Sama koskee maahanmuuttokeskustelua tai mitä tahansa poliittista ja yhteiskunnallista keskustelua, jossa on osapuolia, kaksi tai yleensä useampia. Itse toimin aina hyvin ja riittävällä kohteliaisuudella ja edellytän sitä myös muilta.

      Odotan siis jonkinlaista tasoa keskustelussa kuin keskustelussa, ja tappouhkaukset menevät poliisille.

  16. Tämän kysymyksen tiimoilta olen nähnyt ja kuullut monenlaisia äänensävyjä kummaltakin puolelta. Niiden ei pidä antaa vaikuttaa, kun kysymyksessä on meille niin tärkeä asia kuin vapautus pakko- ja virkamiesruotsin vaatimuksesta!

    Mieti asiaa siitä näkökulmasta, että jokainen suomenkielinen koululainen opettelee päivittäin vuodesta toiseen poliitikkojen tekemän päätöksen takia kieltä, josta heille ei todennäköisesti tule olemaan elämässään mitään hyötyä!

    Ruotsinkielisillä säätiöillä sattui aikoinaan jäämään niin paljon varallisuutta, että ne pystyvät edelleen pitämään yllä tätä ”kaksikielisyysnäytelmää” ja näin säilyttämään ruotsinkielisten etuoikeutetun aseman. Suomenkieliset koululaiset jäävät jatkuvasti kielen verran taka-ajoasemaan muiden maiden koululaisiin verrattuna.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s