Päiväkoti, jossa ei ole yhtään suomea äidinkielenään puhuvaa lasta

cube-639827__480

Kaikki pääkaupunkiseudulla tai muissa isoissa kaupungeissa asuvat tiedämme, että koulut ja asuinalueet ovat koko ajan vahvemmin jakautuneita. Maahanmuutto ja huono-osaisuus sijoittuvat tietyille seuduille. Maahanmuutto myös ”syrjäyttää” kotoperäistä huono-osaisuutta.

Nyt on tullut lisätietoa päiväkotien tilanteesta – ja se on karmeaa luettavaa.

Varsinainen yllätys tämä ei tietenkään ole. Jo vuosia sitten, muun muassa kun itse asuin Vantaalla vuosina 2006-2008, panin omakohtaisesti merkille tilanteen, joka jo silloin oli huono – juuri niin huono, että lastensa parasta ajattelevat maksukykyiset vanhemmat muuttavat helposti muualle.

Valtavat tuloerot

Erot Helsingin päiväkotien toimintaympäristöissä ovat revenneet valtaviksi. Asukkaiden keskimääräisten vuositulojen ero päiväkotien lähialueiden välillä on kasvanut yli nelinkertaiseksi.

Pienimmillään keskimääräiset vuositulot ovat tuloköyhimmällä päiväkodin lähialueella alle 15 000 euroa, kun taas hyvätuloisimmalla alueella keskitulot nousevat yli 63 000 euroon.

Heikoimmilla alueilla kotitalouksien keskitulot jäävät 26 000 euroon.

Koko kotitalouden keskitulot 26 000,- vuodessa eli 2160,- kuukaudessa. Se tarkoittaa, että näillä alueilla lähes kaikki asukkaat ovat riippuvaisia sosiaaliturvasta – perusturvasta ja toimeentulotuesta.

Vasemmistopuolueet paasaavat mielellään kasvavista tuloeroista. Mitään tietoa siitä, millaisia nämä olisivat ILMAN maahanmuuttajien ensimmäistä ja myöhempiä sukupolvia, ei ole. Miten me voisimme tehdä järkeviä poliittisia päätöksiä, jos meillä ei edes ole välttämättömintä tietoa asiasta?

Kuten olen ennenkin todennut, kaikki tilastoinnit ja analyysit pitäisi tehdä niin, että maahanmuuttajien osuus saataisiin irrotettua kokonaismassasta. Tiedän, että lukuisilla osa-alueilla suomalaisen yhteiskunnan saama arvosana ei olisi lainkaan niin surkea. Ja ennen kaikkea ongelmaan puuttuminen olisi edes teoriassa mahdollista – toisin kuin nyt, kun samaan aikaan haalitaan maahan yhä lisää huono-osaisia, ja sitten päivitellään kovaan ääneen, kun käyrät sojottavat vääriin suuntiin.

Segregaatio ja maahanmuuttoalueet

Segregaatiossa Suomi ja Helsinki alkaa nyt olla muun Euroopan tasoa.

Tämä oli vain ajankysymys. Kaikki muutkin maahanmuuton ongelmat tulevat Suomeen, ennemmin tai myöhemmin. Meillä ei kertakaikkiaan ole yhtään mitään sellaista tekijää tai ominaisuutta, joka estäisi kaikkien samojen ongelmien kärjistymisen.

Oikeastaan päinvastoin. Hyvin inklusiivinen ja antelias sosiaaliturvamme yhdistettynä avoimiin rajoihin on sellainen pommiyhdistelmä, että uskon meidän menevän ongelmissa vielä Ruotsistakin ohi, ellei jotakin hyvin radikaalia tehdä pian.

Esimerkiksi Vantaalta tiedetään, että on jo päiväkoteja, joissa ei ole yhtään suomea äidinkielenään puhuvaa lasta.

Siinäpä sitten kotoutumaan? Mihinkähän kieleen tai kulttuuriin on tarkoitus kotoutua?

Voisi kuvitella, että tällaista tietoa saatuaan kaupunkien johdoissa ja valtakunnan tasolla oltaisiin TODELLA huolestuneita maahanmuutosta.

Mutta höpsis. Siellä ei huudeta ”nyt riittää!”, vaan siellä huudetaan:

Lisää rahaa!

Maahanmuutto on oleellinen tekijä sosiaalivaltion paisumisen takana. Samalla kun suomalaiselta mummolta, vammaiselta tai lapsiperheeltä voidaan vähän nipistää, annetaan kuin vahingossa maahanmuutolle ja maahanmuuttajille vähän lisää. Otetaan siis suomalaisilta, annetaan Afrikalle ja Aasialle.

Lisärahan tarkoitus on tasoittaa eroja.

Eikö tämä ole kuin yhtä sirkusta? Sillä erotuksella, että sirkuksessa kai kuuluisi olla hauskaa, mutta maahanmuuttosirkus vain panee itkettämään.

Tasa-arvoinen Suomi, hyvinvointimme – olemme maahanmuuton ansassa.

Se raha, mikä pitäisi panna suomalaisten hyvinvointiin, kulutetaan maahanmuuton aiheuttamiin ongelmiin.

Kuitenkaan mikään rahasumma ei voi korjata ongelmia. Ei kaavoitus, ei koulushoppaamisen kielto, ei positiivinen syrjintä, ei kotouttaminen.

Suomeen tuleva maahanmuutto rakentaa sosioekonomista yksinomaan tulonsiirtojen varassa olevaa alaluokkaa, kaikkien muiden aiheuttamiensa ongelmien lisäksi.

Eikä tähän auta mikään muu kuin tiukka maahanmuuton kontrolli ja paluumuutto.

2

Ja lopuksi kysymys kaikille tätä halunneille, niin kuplissaan eläville pikkuporvareille kuin utopioista haaveileville moraalisosialisteille:

Mikset sinä veisi omaa lastasi tuonne päiväkotiin?

Se tasoittaisi segregaatiota, ja muutenkin toisi mukavaa monikulttuurista tunnelmaa perheeseenne.

 

***

Lainaukset:

Kvartti-lehti ja Helsingin Uutiset

11 kommenttia artikkeliin ”Päiväkoti, jossa ei ole yhtään suomea äidinkielenään puhuvaa lasta

  1. Miten otat huomioon sen, että ilman maahanmuuttoa Suomi olisi ilmeisesti kuoleva kansakunta?

    • Päin vastoin Henkka, kuka nyt haluaa tehdä lapsia muslimien rääkättäväksi. Saa pelätä
      voiko tytärtä päästää kauppakeskukseen groomattavaksi, poika on vaarassa kulkiessaan yksin
      näiden laumaantuvien ottaessa tilan haltuun.
      Pitäisi kouluttaa lapset ammattiin, jonka tuloksena joutuvat elättämään tämän tuonti joutoväen.
      Ei käy, ei ei.
      Tammijärvi

    • Mitä maahanmuutolla on asian suhteen tekemistä. Jos suomalaiset ovat kuoleva kanskunta, he ovat sitä vaikka maahan laskettaisiin 10 miljoonaa irakilaista, afgaania ja somalia.

    • Henkka, miten otat huomioon sen että maahanmuutto varmistaa Suomen kansakunnan kuoleman?

  2. Jutun kirjoittaja ei ehkä ole kovin perillä maamme tulopolitiikan realiteeteistä,
    jotka eivät kyllä mamuihin liity muulla tavalla kuin mitä kantaväestöönkin
    (tietämättömyys on yleistä tietyssä yhden asian oikeistopuolueessa)

    a) ”Vasemmistopuolueet paasaavat mielellään kasvavista tuloeroista.
    Mitään tietoa siitä, millaisia nämä olisivat ILMAN maahanmuuttajien ensimmäistä ja myöhempiä sukupolvia, ei ole.” Kyllä näitä tilastoja on vaikka kuinka jos vaan viitsii etsiä
    ja myös Hesaria myöten köyhyyden aiheesta on uutisoitu aika karmeitakin juttuja,
    mm. kerätty palautetta ihmisiltä, jotka ovat kylläkin kantasuomalaisia.
    Tervetuloa oikeisto-Suomeen!

    b) ”Maahanmuutto myös ”syrjäyttää” kotoperäistä huono-osaisuutta.
    Nyt on tullut lisätietoa päiväkotien tilanteesta – ja se on karmeaa luettavaa…
    panin omakohtaisesti merkille tilanteen, joka jo silloin oli huono – juuri niin huono,
    että lastensa parasta ajattelevat maksukykyiset vanhemmat muuttavat helposti muualle.”
    Joo, tiedetään: pienituloinen = kakkosluokan kansalainen, eihän hyvätuloisten lapset voi olla noiden kanssa samassa tilassa! Köyhyys tarttuu ja täit ja haju ja ties mitä tauteja…

    Segregaatio on tietoisesti tehtyjen poliittisten valintojen, aivopesun ja sivistymättömyyden seuraus
    ja sitä harrastavat nimenomaan reservaatteihinsa sulkeutuvat hyvätuloiset, kaiken maailman rikas-wanna-beet ja heidän maan hallitukseen valitsemansa edustajat, joita on nyt maan epäonneksi yliedustus eduskunnassa.

    • Hyvä Jelena,

      ikävää, että lähestyt minua ja tekstiäni heti noin negatiivisesti, kun ongelma näyttää olevan omassa ymmärryksessäsi.

      1. Ymmärrän oikein hyvin suomalaista työmarkkina-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa. Pitkä koulutus, kokemus ja osaaminen.

      2. Peräänkuulutin tilastoja, joista maahanmuuttajien osuus on poistettu – eli joissa erikseen käsitellään kantasuomalaisia ja vieraskielisiä – en mitään yleisiä Hesari-juttuja.

      3. En ottanut minkäänlaista kantaa pienituloisuuden moraaliseen tai ihmisarvoon. Tekstissä oli kyse siitä, että huono-osaisuutta ei kannata tuottaa maahan lisää tarkoituksella. Suomen tehtävä on huolehtia omista heikompiosaisistaan.

      Hyvää päivän jatkoa!

  3. Löysin arkistostani Riikka Purran yleisönosasto kirjoituksen Hesarissa 10.01. 1910. ”Miten humanitaarinen maahanmuutto ratkaisee maailman ongelmia?” Kirjoitus on ajankohtainen myös tänään ja huomennakin.

    Mietityttämään jäi, mahtaisiko nykyhesari julkaista lähes kymmenen vuoden jälkeen samansisältöisen mielipidekirjoituksen. En päätä virkettä kysymysmerkkiin.

    • Tekstihän olisi mielenkiintoista saada uusintana vaikka tänne.
      Olisi eittämättä kiinnostavaa arvioida sitä nykyilmapiirin/ mielipiteenvapauden kehittymisen valossa.
      Tekstin sisällön arvo tuskin tosiaan on muuttunut miksikään.

  4. Olet oikeassa, Riikka! Varsinkaan korkeakoulututkintoa suorittavat tai jo suorittaneet ja työelämän alussa olevat suomalaiset nuoret eivät uskalla hankkia lapsia ja perustaa perhettä, koska lapset, opiskelu ja työ eivät sovi tähän maailmankuvaan yhtä aikaa. Aino-Mari Tuuri on kirjoittanut aiheesta kirjan ”Lapset vai työ – uskallanko perustaa perheen”

    Suomalainen maahanmuuttopolitiikka ja sosiaaliturva eivät vaan yksinkertaisesti sovi tähän yhteiskuntaan, jossa me kantasuomalaiset olemme maksajina ja maahanmuuttajat hankkivat lapset!

    Meillä on nyt maahanmuuttajaperheitä, joiden äidit pystyvät hankkiutumaan raskaaksi heti edellisen raskauden jälkeen, vaikka heillä ei olisi tietoakaan koulutuksesta saati työpaikasta. Nämä äidit eivät lähde kodin ulkopuolelle edes oppiakseen suomea. Silti he työntävät vaunuja, joihin suomalaisilla opintovelkoja maksavilla vanhemmilla ei olisi varaa, saati että heillä olisi varaa sellaiseen asuntoon, joihin kunnat sijoittavat näitä suurperheisiä maahanmuuttajia.

    Toivon, että jaksat jatkaa ja tehdä työtä oikeudenmukaisemman Suomen puolesta!

  5. Hyvä ja asiallinen kirjoitus.

    Omassa kokemuspiirissäni (siis lapseni koulusta) on (vasta) noin 500 vuotta Suomessa kotiutettuja heimoihmisiä. Kun lapseni koulussaan joutui kiistaan tällaisen edustajien kanssa, oli opettajan ja rehtorin osalta hyssyttely heti käytössä.
    Voin vain kuvitella, kuinka suhtautuminen poikaamme olisi ollut samankaltaista tai vieläkin kauhistuneempaan, jos kyseessä olisi ollut lähempänä aikana tulleiden perillinen.
    Jollain tavalla tuntuisi siltä, että paras kotiuttaminen olisi samanarvoisuuden painottaminen jo koulusta alkaen..

    Omasta mielestäni vanhemman tervettä suojeluvaistoa noudattaen neuvoinkin lastamme pysymään kaukana ko. kulttureiden jälkikasvusta. Lapsemme ollen poika, saa hän harrastuksien muodossa myös opetella itsensä ja tulevan perheensä konkreettista puolustamista.
    Meidän kristillisyyteen perustuva kulttuurimme on erityisen haavoittautuvainen juurikin noiden lähiaikojen tulijoiden erilaisen kunniakäsityksen vuoksi. Meidän jälkikasvuamme opetetaan kääntämään toinenkin poski ja etsimään rauhanratkaisuja, mikä vastatulleiden silmissä näyttäytyy heikkoutena.

Jätä kommentti Riikka Peruuta vastaus