Koska maahanmuuton nyt vain on oltava hyvä juttu!

(kommentti HS:n pääkirjoitukseen 25.11. Mitä tapahtui turvapaikanhakijoiden määrille ruuhkavuoden 2015 jälkeen, ja kuinka moni hakijoista sai luvan jäädä Suomeen? Todennäköisesti monen suomalaisen vastaus on väärä [maksumuurin takana])

vintage-2977608_960_720

HS:n omat mielikuvat maahanmuutosta vääristyneitä

Helsingin Sanomat esitteli pääkirjoitussivullaan, kuinka vääristäen tilastoja ja tutkimuksia on mahdollista tulkita ja onnistui samaan aikaan asenteellisesti ylenkatsomaan sekä asiantuntijatietoa että kansalaisten mielipiteitä.

Ensinnäkin, maahanmuuttajien kokonaismäärä ei ole palannut ”normaalitilaan”. Se on edelleen huomattavan korkealla, vaikka vuoden 2015 lukuihin on toki matkaa. Mikään ei myöskään puhu sen puolesta, etteikö vastaava suuri ryntäys voisi olla mahdollinen myös tulevaisuudessa. Saamme kiittää lähinnä muiden maiden rajatarkastuksia ja muita Euroopassa tehtyjä kiristyksiä siitä, että virta Suomeen on hiljennyt.

Toisekseen, myönteisen päätöksen saaneiden lukumäärä ei lähimainkaan kerro koko totuutta, vaan huomioida pitäisi myös merkittävästi maahanmuuton volyymiin vaikuttava perheenyhdistäminen, joka Suomessa on itse asiassa kaikkien aikojen suurinta juuri nyt. Lisäksi nettovaikutuksiltaan taloudellemme negatiivisia maahanmuuttajia tulee myös muissa ryhmissä.

Kolmanneksi, kuten kirjoituksessakin sanotaan, tänne tulleet kyllä ”pysyvät, jos haluavat”. Suomi ei edelleenkään kykene riittävästi palauttamaan kielteisen päätöksen saaneita. Toisaalta laittomasti maassa oleskeleville ollaan tarjoamassa jopa samanlaisia palveluita kuin laillisen turvapaikan saaneille. Suurin osa rajojemme sisälle päässeistä rasittaa enemmän tai vähemmän resurssejamme. Samaan aikaan väläytellään pakolaiskiintiön nostoa.

Neljänneksi, maassa oleskelevien maahanmuuttajien (tai islaminuskoisten) kokonaisosuuden tarkasteleminen ei välttämättä ole mielekästä, sillä Suomenkin kokoisessa maassa maahanmuuttajat ovat voimakkaasti keskittyneet pääkaupunkiseudulle ja suuriin kaupunkeihin. Jos toimittaja kävisi esimerkiksi tutustumassa helsinkiläisiin tai espoolaisiin kouluihin ja päiväkoteihin – lasten ja nuorten ryhmissä maahanmuuttajien osuus on erityisen suuri – hän saattaisi oivaltaa jotakin. Maahanmuuttajia on vähänlaisesti maaseudulla tai erityisen hyväosaisten asuinalueilla kaupungeissa.

Viidenneksi, kirjoitus antoi täysin virheellisen kuvan maahanmuuttajien taloudellisista vaikutuksista. Kaikki tutkimukset tietysti katsovat kutakin asiaa joltakin tietyltä kantilta, mutta asiaan liittyviä tutkimuksia on tehty niin paljon, että niiden tarjoamia tuloksia voi kyllä pitää ”lopullisina totuuksina”. Maahanmuuttajien, erityisesti OECD-maiden ulkopuolisten ja ”humanitaarisiin” ryhmiin kuuluvien, nettovaikutus on huomattavan negatiivinen, työllisyys alhaista ja nojautuminen tulonsiirtoihin vahvaa. Asia ei merkittävästi parane edes vuosikymmenten maassaolon jälkeen. Tämä pätee enemmän tai vähemmän kaikkiin läntisiin kohdemaihin.

Se, että kotouttaminen parantaa tilannetta, ei sen sijaan ole mikään tutkimustulos. Se on toive, joka esitetään kerta toisensa jälkeen politiikassa ja julkisessa keskustelussa. Valitettavasti Suomen tilanne ei juuri näytä poikkeavan muiden maiden tilanteesta – ei ole sellaisia toimenpiteitä, joilla tietyistä maista tulevat maahanmuuttajat saataisiin integroitua niin, että he aidosti työllistyisivät, puhumattakaan ”kantaväestön palkoille”, ja alkaisivat hyödyttää kohdemaan taloutta. Kotouttamiseen vetoaminen on helppo oikotie yrittää olla kohtaamatta ikävää tosiasiaa: sellainen maahanmuutto, joka Suomeen erityisesti kohdistuu, ei hyödytä vaan merkittävästi rasittaa julkista taloutta.

Sen sijaan kirjoituksessa kannatettiin halpatyömarkkinoiden luomista ja palkkajoustoa, jotta maahanmuuttajat saataisiin työllistettyä. Tämä heijastelee joidenkin puolueiden ajamaa saatavuusharkinnan poistoa, jonka tosiasialliset motiivit ovat jossakin muualla kuin maahanmuuttopolitiikan tehostamisessa. Vastaavaan tilanteeseen päästäisiin myös merkittävästi laskemalla suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän tasoa ja kattavuutta.

Olisi suotavaa, että Helsingin Sanomat kykenisi tarkastelemaan yhteiskunnallisia ja poliittisia ilmiöitä hieman kriittisemmin.

7 kommenttia artikkeliin ”Koska maahanmuuton nyt vain on oltava hyvä juttu!

  1. ”…ei ole sellaisia toimenpiteitä, joilla tietyistä maista tulevat maahanmuuttajat saataisiin integroitua niin, että he aidosti työllistyisivät…”

    Yhtä keinoa voitaisiin kokeilla: annetaan vastuu integroitumisesta ja sen kustannuksista sataprosenttisesti maahanmuuttajalle itselleen.

    Jos integroituminen tarkoittaa sitä, että yhteiskunta tarjoaa riippumaton, jossa on kiva kölliä, niin ei ole mikään ihme, jos siihen jäädään muutaman sukupolven ajaksi köllimään. Silloinhan vain tehdään täsmälleen sitä, mihin yhteiskunta opetti.

    Jos taas homma menee niin, että rahaa, asuntoa tai 100% yhtään mitään ei tule kuin raatamisen tuloksena, niin integroituminen nähdään työteliäänä hankkeena, joka ei voi onnistua ilman omaa panosta.

    ”Ensimmäiset 3kk voit saada puhelintulkin virastoasiointiin maksutta. Seuraavat 9kk. saat puhelintulkin virastoasiointiin 50% omavastuulla. Sen jälkeen vuoden ajan saat puhelintulkin 75% omavastuulla. Kolmantena maassaolovuotenasi maksat itse tulkkaus- ja avustajakulusi.” Puhelintulkkauksesta maksetaan minuuttiveloituksella maksimissaan 0.50€/minuutti. Puhelut tarkastetaan ja tarpeettoman pitkäksi venytettyjä puheluita tai asiointeja ei makseta ollenkaan. Viranomaisasioinnissa kyseisen viranomaisen on ilmoitettava nauhalle hyväksyvänsä asiointi.”

    Noin… Tossa nopeutettiin kielen oppimista noin 500%.

    Sama peruskaava ihan kaikkeen. Jos ei tee töitä integroitumisensa eteen ainakin 120 tuntia viikossa, niin ei ole edes yrittänyt eikä ansaitse maassaololleen jatkoa vaan joutuu pakkopalautettavaksi.

    Noin. Tossa nopeutettiin muutakin integroitumista aika paljon.

  2. Asiallinen kommentointi Helsingin Sanomien propagandaan. On jotenkin ihmeellistä, että täysin perusteeton optimismi maahanmuutonsuhteen ohjaa maan poliittista ja media-eliittiä, vaikka faktat on kenen tahansa nähtävissä. Ilmeisesti tätä tarkoitetaan puhumalla faktojen jälkeisestä ajasta.

  3. Tämä on hieno blogi jonka olen vasta nyt löytänyt.

    Tämä kommenttisi: ”Se, että kotouttaminen parantaa tilannetta, ei sen sijaan ole mikään tutkimustulos. Se on toive, joka esitetään kerta toisensa jälkeen politiikassa ja julkisessa keskustelussa.”, sisältää tärkeän huomion jonka itsekin olen tehnyt. Nähdäkseni tietyillä tahoilla tuo toive on niin vahva että on aitoa halua hypätä pää edellä sakeaan veteen (lue: monikulttuuriseen Suomeen) katsomatta onko siellä kiviä.

    Nyt olisi erinomaisen tärkeää luoda rakentavaa keskustelua tästä aiheesta. Esitän yhtenä ehdotuksena kohdan jossa asiaa voitaisiin viedä eteenpäin, nimittäin Ruotsin tilanne. Monella tapaahan se mistä meillä Suomessa vasta kiistellään on jo arkea Ruotsissa. Onhan toki lehdissä ja nettikeskusteluissa tullut esiin ”no-go-alueet” sun muut, mutta silti on epäselvää mikä on faktaa. Löytyy myös sellaisia lehtijuttuja jossa toimittaja on käynyt esim. Rinkebyssä ja todennut ettei siellä nyt niin kauheaa ole. Tosin voi olla vaikeaa esittää poliittisesti latautunut asia faktojen muodossa. Maahanmuuttoystävälliset ja -kriittiset henkilöt voivat olla eri mieltä onko joku tilastollinen luku, esim. varkauksien määrä Rinkebyssä, siedettävä vai ei, vaikka kumpikin hyväksyisi tilastot sinänsä oikeiksi.
    Silti meillä on aivan vieressä esimerkki johon suuntaan itse olemme menossa ja sitä mielestäni tulisi pohtia nykyistä tarkemmin.

    • Hei, kiitos kommentista. Valitettavasti en liiaksi usko faktojen esittämisen voimaan tai rationaaliseen keskusteluun käytännön yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Tätä on tehty vuosikausia – yli kymmenen vuotta tarjolla on ollut tosiasiatietoa, lukuja, selvityksiä ym. Kyseessä on poliittinen ja ideologinen ajatusrakennelma; siihen on valitettavan vaikea vaikuttaa.

      Lisäksi suurin osa ihmisistä toimii muutenkin tunteet edellä myös silloin, kun niin ei pitäisi tehdä. Henkinen vastalause on kova, kun joku puhuu vastoin intuitiivista ”hyvän ihmisen” tunnetta.

      • No, minun nyt joka tapauksessa tekee mieli keskustella siitä mistä voi. Tiedätkö vastauksen tähän kysymykseen: Vuoden 2015 tp-hakijoiden tulvassa Ruotsi siis teki hätätilanteessa päätöksen rajoittaa tulijoiden määrää, mutta vasta kun n. 160 000 henkeä oli marssinut sisään, eli noin viisinkertainen määrä kuin mitä Suomeen tuli. Päätöksen teki mm. hallituksessa oleva Miljöpartiet eli Ruotsin vihreät. Minua kiinnostaisi tietää paljonko Ruotsissa on väkeä jotka olisivat olleet valmiita jatkamaan avoimien ovien politiikkaa ?
        Muistelen nähneeni lehtiartikkelin jossa ainakin Milöpartietin nuorten pj. protestoi yllämainittua päätöstä. Suomessa vasemmistoliiton Anna Kontula on sanonut suoraan blogissaan että Suomen tulisi valmistautua ottamaan vastaan todella suuria tp-hakijoiden massoja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s