Tilasto, emävale, valeuutinen: maahanmuuttajien määrä ja työllisyys

Kuva1

Aloitetaan Maikkarista ja maahanmuuttajia ja työllisyyttä käsittelevistä väitteistä. Jutussa sanotaan näin:

Selvityksen mukaan 2000-luvun aikana vieraskielisten työllisyys on kasvanut liki 120 000 hengellä. Samaan aikaan suomen- ja ruotsinkielisten työllisyys ei ole kasvanut.

– Työllisyyskasvu Suomessa jo tällä hetkellä on vieraskielisten varassa. Jos haluamme säilyttää nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja etuudet, on väistämätöntä saada lisää työikäistä väestöä tänne, jotta saamme työllisyyttä nostettua riittävästi, sanoo Sosiaaliturva 2030 -hankkeen selvitysmies Jussi Pyykkönen.

Miten tämä voi pitää paikkansa, kun merkittävä osa Suomeen saapuvasta ”työperäisestä maahanmuutosta” parantaa vain väestöllistä huoltosuhdetta mutta ei taloudellista huoltosuhdetta? Halpamarkkinoille saapuva maahanmuutto ei korjaa kestävyysvajetta, päinvastoin. Se tulee veronmaksajalle kalliiksi; alhaista palkkaa pitää kompensoida tulonsiirroilla ja palveluilla. Kaiken huippuna alle 3000,- palkoille saapuvien työllisyysaste tippuu kantaväestön työllisyyden alle muutaman vuoden kuluttua maahantulosta.

Näyttääkin siltä, että tässä yritetään sekoittaa työlliset/työllisyys ja työllisyysaste. On totta, että maahan saapuu paljon työikäistä väestöä. Mutta tuon työikäisen väestön työllisyysaste on heikko. Kun edes joitakin kymmeniä prosentteja saadaan työllistymään, toki työllisten määrä nousee, vaikka työllisyysaste olisi matala.

Jos maahan saapuu 30 000 irakilaista, joiden työllisyysaste on vaikkapa 10 %, työllisten määrä (jutun ”työllisyys”) nousee kyllä 3 000:lla, mutta kokonaisuus ei tietenkään parane. Se heikkenee.

työllisyysasteet1

Työikäisten määrän sijaan tärkeämpää on työllisyysaste. Siinä, että maahan tuodaan väkeä, jonka työllisyysaste on matala pitkänkin maassaolon jälkeen, ei ole kertakaikkisesti mitään järkeä.

Edes pelkän työllistymisen tarkastelu ei ole mielekästä. On ensinnäkin katsottava palkkojen suuruutta. Mikäli palkka on niin alhainen, että viivan alle ei jää mitään, on maahanmuutto kestävyysvajeenkin kannalta kielteistä.

Toisekseen maahanmuuton tapauksessa on oleellista katsoa, millainen työpaikka on. Jos kyseessä on kotouttamiseen, monikulttuurisuuteen, tulkkaamiseen, erilaisuuden koordinointiin tai muuten maahanmuuttajiin liittyvä työ, rahaa käytännössä vain siirretään paikasta toiseen.

Niinpä tosiasia on aivan toinen kuin jutussa esitetty. Mikäli haluamme säilyttää nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja etuudet, meidän nimenomaan ei pidä tuottaa maahan ihmisiä, joiden työllisyys jää hyvin heikoksi ja ansiot alhaisiksi. Maahanmuuttajista ainoastaan ne, joiden tuottavan työn panoksesta jää jotakin viivan alle, ovat siis tältä kantilta katsoen tervetulleita.

Se, että suomalaisten työllisyysastetta tulee nostaa, on tietenkin päivänselvää. Mutta älkäämme yrittäkö korjata uppoavaa laivaa poraamalla sen pohjaan lisää reikiä.

 

SieppaaToinen juttu tulee Hesarista. Lehti päätti selvittää, ”mistä Suomeen kohdistuva 30 000 henkilön maahanmuutto koostuu”.

Ensimmäiseksi jutussa kerrotaan Suomea rakastavasta ja hyvin kotiutuneesta ja integroituneesta (ja kauniista) akateemisesta venäläisnaisesta. Minäkin tunnen paljon koulutettuja ja ahkerasti työtä tekeviä maahanmuuttajia. Tällä ei kuitenkaan ole mitään merkitystä itse asian kannalta.

Jutun tarkoitus on nimittäin vähätellä turvapaikanhakijoiden määrää (”turvapaikanhakijat ovat tätä nykyä vain pieni osa suomalaisen maahanmuuton kokonaiskuvasta”) ja yrittää esittää, että suurin osa maahan tulevista on maallemme jotenkin erityisesti hyödyksi. (Kannattaa huomioida, että vähitellen ajatus siitä, että humanitaariset maahanmuuttajat tulevat kalliiksi, alkaa mennä perille.)

Virhe 1. ”[Maahanmuuttoviraston] päätöksistä 6 379 eli noin seitsemän prosenttia koski turvapaikkaa. Myönteisiä oli 43 prosenttia, eli 2 740 ihmiselle myönnettiin turvapaikka.”

Edes paljon pienempi myönteisten päätösten määrä ei ole oleellinen, mikäli kielteisen päätöksen saaneita ei saada ulos maasta. Suomessa nimenomaan ei saada. Käyntiin lähtee moneen kertaan toistuva uusintakierros. Laittomanakin voi maassa asua. Kielteisen päätöksen saanut voi saada jopa työperäisen oleskeluluvan.

Kategoriasta toiseen itsensä kikkailu ei muuta mitään tosiasiaa. Ihminen on sama, yhtä vähän (tai paljon) koulutettu. Juuri tämän takia seurauksia pitää tarkastella maaryhmittäin, ei niinkään oleskelulupakategorioittain.

Tiedämme, että Saksasta saapuva maahanmuuttaja on keskimäärin eniten plussalla, ja Irakista, Somaliasta ja Afganistanista saapuva keskimäärin eniten miinuksella.

Virhe 2. ”Suomeen muuttaa ihmisiä eri syistä, joista yleisimpiä ovat perhesyyt, työnteko ja opiskelu.”

Nimenomaan humanitaaristen tai muuten samoista maista saapuvien oleskeluluvan saavien perheenyhdistäminen on erittäin oleellinen haitallisen maahanmuuton väylä. Se, että kyse on ”perhesyistä” – tai kuten edelleen joskus ilmoitetaan, ”rakkauden perässä muuttamisesta” – ei muuta asiaa millään tavalla.

Perheenyhdistäminen on Suomessa edelleen verraten helppoa, sanoivatpa kansalaisjärjestöjen aktivistit mitä tahansa.

Myöskään ”työnteko” tai ”opiskelu” eivät takaa, että maahanmuutto olisi yhtään tai juuri yhtään sen hyödyllisempää kuin ”humanitaarinenkaan” maahanmuutto:

Virhe 3. Työperäistä maahanmuuttoa käsitellään automaattisesti positiivisena.

Tätä olen käsitellyt kirjoituksen alkuosassa ja monissa aiemmissa teksteissäni.

Virhe 4. Opiskelua käsitellään automaattisesti positiivisena.

Oppilaitostemme ”kansainvälistyminen” ei ole yksi kokonaisuus. Mikäli maahan saapuu ihan oikea osaaja, yleensä Euroopasta, Aasiasta tai Pohjois-Amerikasta, ja hän jää tutkinnon saatuaan maahan töihin ja maksamaan riittävästi veroja, hän on tässä mielessä hyödyksi.

Mikäli maahanpääsy hoidetaan vain opiskelun kautta, koska turvapaikkaan tai muuhun kategoriaan ei ole pääsyä, on lopputulos todennäköisesti huomattavan negatiivinen.

Erityisesti ammattikorkeakouluissa on paljon afrikkalaisia. Eniten Suomeen tullaan opiskelemaan tutkintoon Venäjältä, Vietnamista, Kiinasta ja Nepalista. Suomalaisiin ammattikorkeakouluihin haetaan eniten Nepalista, Bangladeshista ja Nigeriasta, yliopistoihin Nigeriasta, Pakistanista ja Ghanasta. Ulkomaalaisten osuus kaikista korkeakouluopiskelijoista on Suomessa jopa suurempi kuin OECD-maissa keskimäärin. (Lähde: CIMO)avatar-2191918__480

Valitettavasti tutkimuksia ulkomaalaisten opiskelijoiden oikeasta taloudellisesta hyödyllisyydestä ei ole. Ja vaikka olisikin, uskon silti sloganeiden voittavan julkisessa keskustelussa – kuten tässäkin Hesarin jutussa. Joka tapauksessa myös ulkomaalaisten opiskelijoiden oleskelulupahakemusten määrä on kasvussa.

Siirtolaisinstituutin tutkija sanoo jutussa, että ”Suomessa on ihmisiä, joita ei nähdä resurssina. On taitoa, koulutusta ja halua, mutta heidät nähdään vain turvapaikanhakijan kehikon kautta eikä mahdollisina työntekijöinä.

Tällainen retoriikka on tutkimuksen valossa outoa. Nimenomaan sekä turvapaikanhakijat että merkittävä osa ”työperäisistä” ovat ihmisiä, joilla ei ole koulutusta. Työllisyysaste on vuosienkin maassaolon jälkeen hyvin matala, ansiot vähäisiä, sosiaaliturvariippuvuus merkittävää ja niin edelleen, puhumattakaan muista maahanmuuton ongelmista.

Ihmiset, jotka eivät ymmärrä tai halua ymmärtää lukuja, euroja tai oikein mitään muutakaan kuin vain fiiliksiä, tunteita ja kivoja tavoitteita, pyrkivät nämä tosiasiat muuttamaan toiseksi – yleensä syyllistämällä meitä, jotka puhumme luvuista, euroista ja konkreettisista seurauksista.

Tällaista tämä maahanmuuttokeskustelu on. Tee nyt sitten politiikkaa ja muuta asioita, kun EDES PERUSASIAT eivät ole eri tahoilla hallussa. Tai, kuten ennemmin uskon, niitä ei haluta tuoda esille.

Johtopäätöksestä nimittäin ei ole epäselvyyttä.

2 kommenttia artikkeliin ”Tilasto, emävale, valeuutinen: maahanmuuttajien määrä ja työllisyys

  1. Jokainen ulkomaalainen opiskelija tai ”opiskelija” vie yhdeltä suomalaiselta nuorelta opiskelupaikan. Ulkomaalainen tuottaa kustannuksia, joita vain harvat maksavat takaisin Suomessa työtä tekemällä. Samaan aikaan opiskelupaikkaa vaille jäänyt suomalainen turhautuu, masentuu, syrjäytyy tai parhaassa tapauksessa muuttaa ulkomaille joko opiskelemaan tai (mahdollisesti) töihin eikä näin ollen hyödytä kotimaataan lainkaan. Tästä proplematiikasta kukaan vastuunsa tunteva politikko ei puhu halaistua sanaa vaan antaa mennä kun kerran on alamäki.

  2. Purran kirjoituksessa mainitsemasta ulkomaalaisten korkeakouluttamisesta suomalaisten verovaroilla on todella laaja kirjoitus Hommaforumilla. Hommaforumin kirjoitus perustuu Opetusministeriön materiaaliin sekä lehtileikkeisiin. Ohessa ketjun otsikko ja linkki ketjuun. Kannattaa ehdottomasti lukea korkealaatuinen kirjoitus, mikäli haluaa tietää mihin 100-230 miljoonaa euroa verovaroja tuhlataan vuosittain! Alempana tiivistelmä linkin takana olevasta kirjoituksesta.

    Korkeakoulujen lukukausimaksut, stipendit ja tutkintotehtailu
    Linkki: https://hommaforum.org/index.php/topic,127924.msg3013300.html#msg3013300

    Korkeakoulut haalivat Hommaforumin materiaalin mukaan mielellään ulkomaalaisia Suomeen koulutettavaksi, koska Suomen valtio maksaa ulkomaalaisen koulutuksesta opistoille – jopa paremmin kuin suomalaisten kouluttamisesta. Tästä on kehittynyt vääristynyt systeemi, jossa korkeakoulut houkuttelevat ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita Suomeen maksamalla ulkomaalaisille runsaita stipendejä. Stipendit kattavat ulkomaalaisen opiskeluaikaisen elämisen Suomessa sekä mahdolliset lukukausimaksut, joita korkeakoulu voi nimellisesti periä värväämältään ulkomaalaiselta tutkinto-opiskelijalta. Opisto kuittaa opiskelijan stipendiin ”sijoittamansa” rahat moninkertaisena Suomen valtiolta, kun ulkomaalainen opiskelija valmistuu. Osa korkeakouluista paikkaa tällä tavalla myös akuuttia opiskelijapulaansa täyttämällä vajaat opetuspaikat ulkomaalaisilla: pahimmillaan jopa 60 % laitoksen opiskelijoista voi olla ulkomaalaisia(!)

    Mediassa runsaasti esillä olleet lukukausimaksut ovat todellisuudessa siis savuverho, jolla veronmaksajille yritetään luoda illuusio, että ulkomaalaiset maksaisivat koulutuksestaan Suomelle. Todellisuus on juuri päinvastoin. Kansainvälisten opiskelijoiden kouluttaminen tällä tavalla maksaa arviolta 100-230 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä raha ei Hommaforumille kerätyn Opetusministeriön datan valossa maksa itseään takaisin, sillä vain harva Suomessa koulutettu ulkomaalainen työllistyy Suomessa. Vieläkin harvempi heistä työllistyy omaa koulutusta vastaaviin tehtäviin: monen Suomeen jäävän kohtaloksi koituu mm. matalapalkkahommat siivoojina tai etnisten ravintoloiden apulaisina.

    Yli 75 % kansainvälisistä korkeakouluopiskelijoista saapuu EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta. Tyypillisimmät kansalaisuudet ovat venäläiset, kiinalaiset, bangladeshilaiset, nepalilaiset ja pakistanilaiset, joita tutkitusti houkuttavat viisumi EU-alueelle sekä Suomen tarjoama ilmainen koulutus. Ulkomaalaisten opiskelijoiden valmistumisessa on esiintynyt runsaasti kyseenalaisia metodeja: Korkeakoulut ovat helpottaneet kurssien läpipääsyvaatimuksia, koska Suomeen saapuneilla kehitysmaalaisilla on vaikeuksia seurata suomalaisille kehitettyä opetusta. Lisäksi opiskelijoiden on annettu valmistua vilpillisin keinoin mm. hyväksymällä plagiointia opinnäytetöissä.

    Hommaforumin kirjoitus ja lukuisat lähdeliitteet kannattaa ehdottomasti lukea. Suomalainen korkeakoulu ei ole niin rehellinen, kuin luulisi. Toivottavasti Perussuomalaiset uskaltaa puuttua tilanteeseen, eikä anna ongelman eskaloitua enempää.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s