Aluesote ei käynnisty ilman toimivia tietojärjestelmiä

Photo by meo on Pexels.com

Vaalikeskusteluissa on tullut selväksi, että hallituspuolueilla ei ole miljardilupauksilleen minkäänlaista taloudellista selkänojaa. Hallitus ei ole kohdentanut rahoitusta riittävästi edes hyvinvointialueiden käynnistymiseen, ja monilla alueilla on jo nyt kriisitunnelma.

Kyse on paljon puhutusta palkkaharmonisaatiosta, mutta myös erityisesti muista käynnistämis- ja muutoskustannuksista, kuten ICT- ja tietojärjestelmätoiminnoista, jotka ovat elintärkeitä koko aluesoten onnistumisen kannalta. Kunnat ylittävä integraatio ja koko alueuudistuksen idea edellyttävät toimivia yhteisiä järjestelmiä. Ilman niitä kaikki jää laahaamaan eikä mahdollisuuksia hyviin uusiin toimintoihin ole. Kyse ei siis ole ”vain tietotekniikasta” vaan koko uudistuksen välttämättömistä osasista.

Erityistä huolta on kantautunut Länsi-Uudeltamaalta, Vantaa-Keravalta ja esimerkiksi Pirkanmaalta. Ne ovat saaneet vain pienen osan hakemistaan ICT:n kehitysrahoista. Esimerkiksi Länsi-Uusimaa haki 84,7 miljoonaa euroa, mutta sai vain 12,6 miljoonaa. Huomionarvoista on, että edes tuolla koko haetulla summalla ei rakennettaisi yhtä ainoaa potilastietojärjestelmää, vaan koko raha menisi yksistään hallinnon ICT-kuluihin.

Hallitus, ja eritoten keskusta, joka runnoo omaa malliaan läpi, ei ole huolehtinut ihmisten elintärkeiden palveluiden turvaamisen taustalla olevien toimintojen rahoittamisesta. Kun lupauksia kansalaisille tehdään, niiden toteutuksesta pitäisi huolehtia.

Ei ihme, että Kuntaliiton sotemuutosjohtajan mielestä pitäisi painokkaasti harkita koko uudistuksen lykkäämistä. Myös pääministerin omalta hyvinvointialueelta Pirkanmaalta on kerrottu valmistelevan johdon suulla, että rahojen puute johtaa siihen, että tavoitteisiin ei päästä. On hyvin mahdollista, että Suomen suurin hyvinvointialue Pirkanmaa ei käynnisty 1.1.2023, vaan sote jatkuu kuntakohtaisena.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko vastasi Ilta-Sanomien keskustelussamme keskiviikkona kysymyksiini, että hallitus on tuomassa lisäbudjetin, jolla rahoitus varmistetaan ja alueet saadaan käyntiin. Eilen Ylellä yritin saada häntä vastaamaan, minkä kokoinen lisäbudjetti on tulossa. Pelkästään neljä suurinta hyvinvointialuetta tarvitsevat ICT:hen 140 miljoonaa lisää rahaa. Miten rahoitus aiotaan kattaa? Ja miksi ihmeessä rahoitus annetaan vasta sitten, kun alueiden hätähuudot kaikuvat juuri ennen vaalipäivää? Rahojen tarve on kuitenkin ollut tiedossa useita kuukausia.

Valtion ja muun julkishallinnon ICT- ja tietojärjestelmähankkeet ovat kuin mustia aukkoja eikä mitään strategiaa valtio-ostajalla tunnu olevan. Kustannukset ovat karanneet käsistä monella sektorilla poliisista sotepuolelle. Sitä suuremmalla syyllä tämä hallintouudistus olisi pitänyt tehdä toteuttamiskelpoisen ja ensin hoidettavan tietojärjestelmäsuunnittelun päälle. Järjestys tällä hetkellä on täysin pielessä – ensin hallintohimmeli ja sitten vasta aletaan miettiä, miten toiminta saataisiin konkreettisesti käyntiin. Erot alueiden välillä repeävät.

Asterit ja apotit nielevät valtavia summia veronmaksajan rahaa. Pahimmassa tapauksessa ne eivät toimi ja vievät kohtuuttomasti soten tekijöiden työaikaa. Ulkomaiset firmat keräävät rahat, joita voitaisiin käyttää suomalaisiin järjestelmiin ja niiden kehittämiseen. Strategisesti tärkeiden tietojärjestelmien kehittäminen olisi tärkeää pitää mahdollisimman lähellä itse toimintaa, niin että käyttäjien näkemykset huomioitaisiin työn kaikissa vaiheissa. Esimerkki tällaisesta on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä kehitetty Esko-potilastietojärjestelmä, joka saa paljon kehuja käyttäjiltään. He ovat nimenomaan voineet vaikuttaa sen kehittämiseen ja muokkaamiseen.

2 kommenttia artikkeliin ”Aluesote ei käynnisty ilman toimivia tietojärjestelmiä

  1. On käsittämätöntä kuinka on sallittu rakentaa potilastietojärjestelmiä jotka eivät ”keskustele” toistensa kanssa. Kysymyksessä ei ole enempää eikä vähempää kuin potilaiden terveys ja pahimmassa tapauksessa henki.
    Kyllähän IT- konsultit tekevät juuri sen minkä asiakas osaa minimissään vaatia ja kun tilaajapuolelta ei löydy osaamista niin sutta ja sekundaa pukkaa.
    Kyllähän tuokin asia olisi alunperinkin pitänyt keskittää vaikkapa samanlaiseen TLIV tason systeemiksi jota nyt käyttää mm PV, poliisi, tulli, oikeuslaitos, RV, ja SUPO.
    Järjestelmän nimi on TUVE.
    Nyt on makseltu miljoonia kaikenmaailman konsulteille ja tuloksena on kaaos.
    Tuo TUVE:n kaltainen järjestelmä olisi ihan kelpo työkalu myös SOTE:n käyttöön.
    Sitä kannattaa myös politiikkojen tutkia. Kaikki data on kuitenkin turvallisuusluokiteltua tasolle TLIV.

  2. Nyt kun nostin tuon TUVE:n ( Turvallisuusverkko) esille niin miksi ei siihen voisi myös terveydenhuolto liittyä?
    Valmis alusta ja ei me toistemme asioita siellä nähdä.
    Ihan turha maksaa miljoonia uudesta verkosta kun sellainen on jo olemassa ja virheet korjattu.
    Itse näen vain omaa työtäni koskevia asioita (PV) mutta skypen kautta voin halutessani soittaa kaikille verkossa oleville viranomaisille.
    Samaan verkkoon voi integroida asianhallintajärjestelmän tai ihan mitä vaan, kuten meillä on tehty.
    Tämä kannattaisi ehkä ottaa esiin.
    Vaimo on sairaanhoitaja ja he ovat ihan kypsiä APOTTI:n kankeuteen ja virheitä tulee koko ajan. Tuo toimimaton systeemi on maksanut kuulemani mukaan lähes 400 miljoonaa.
    Jos aika riittää niin tutkippas tuota TUVE järjestelmää ja pistä muille luu kurkkuun.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s