Turve takaisin (kolumni)

Pohjanmaa, turpeen lastausta turvenevalta. Kuva Matti Matikainen

Suomen hallitus sosialidemokraattien ja keskustan johdolla on koko valtakautensa ajan tehnyt toinen toistaan merkillisempiä toimenpiteitä vihreän siirtymän nimikkeen alla. Ensi töikseen se kertoi haluavansa Suomen olevan hiilineutraali reilusti aiemmin kuin muut EU-maat. Sitten erilaisia toimenpiteitä ja lainsäädäntöä on tullut kuin liukuhihnalta, niin omaa kansallista kuin Brysselin suunnalta toista.

Tällä hetkellä Suomi on vakavassa tilanteessa. Ideologinen ilmastopolitiikka ja ”kunnianhimo” ovat kääntyneet maamme pärjäämistä ja hyvinvointia vastaan, vaikka muut puolueet eivät vielä asiaa kehtaakaan myöntää. Mikäli emme tee nopeita ratkaisuja sekä kotimaisen energian että maatalouden ja ruuantuotannon turvaamiseksi, edessämme voi olla humanitaarinen kriisi omassa maassamme.

Yksi suuri virhe on turpeesta luopuminen. Vaikka hallitus väittää, ettei siitä ole luovuttu, ei käytännössä sen edellytysten romuttaminen ole mitään muuta. Turpeen merkitys maamme omavaraisuudelle ja huoltovarmuudelle on erittäin tärkeä. Turve on ainoa kotimainen, huoltovarma, säävarma, helposti varastoitava energiamuoto, jota kannattaa polttaa puun kanssa.

Hallituksen asenteesta kertoo jotakin se, että nyt kun tilanne alkaa olla hälyttävä, se on kutsunut turvetuottajia ja muita toimijoita apuun. Heiltä odotetaan vielä viimeisiä palveluksia, jotta pääsemme vaikeimman yli. Mikä taloudellinen toiminta voi nojata tällaiseen lyhytnäköisyyteen? Suomi maksoi tuottajille, että koneet romutetaan. Turvetta olisi tarvittu ennen Venäjän hyökkäystäkin – ja tullaan tarvitsemaan pitkälle tulevaisuuteen.

Suomi makaa turveaarteen päällä. Turpeessa Suomella on lähes yhtä paljon omaisuutta kuin Norjalla öljyssä. Ensin mainittu on arvalla määritetty uusiutumattomaksi. Vuonna 2002 eduskunnan suuri valiokunta äänesti turpeen kohtalosta, ja kun äänet menivät tasan, siirryttiin arpaan. Näin eduskunnan päätöksellä turpeesta tuli uusiutumaton luonnonvara.

Oikeasti turve uusiutuu koko ajan. Mikäli sitä käytetään vain vuosittaisen kasvun verran, pysyy tilanne tältäkin kannalta katsoen tasapainossa. Turvetta kannattaa nimenomaan polttaa puun kanssa.

Tornionjoen länsipuolella puun kanssa poltettava turve on uusiutuvaksi katsottavaa sähkön tuotannossa. Suomessa kyseessä on tarkoituksella valtavan kalliiksi ja ”vääränlaiseksi” määritetty energiamuoto. Yhteismarkkinoilla on kestämätöntä ja epäoikeudenmukaista, että turvetta kohdellaan eri maissa eri tavoin.  

Turvetta tarvitaan kipeästi myös kasvu- ja kuivikeraaka-aineena. Esimerkiksi eläimille ei ole löydettävissä vastaavasti toimivaa korvaavaa vaihtoehtoa. Turve toimii myös ravinnerikkaana maanparanteena ja biodieselin osana.

Meidän on syytä ymmärtää omat rikkautemme ja hyväksyä oman energiavarmuutemme tae.

Se on tässä kriittisessä tilanteessa suurta valtioviisautta. Turve on oleellinen osa perussuomalaisten peräänkuuluttamaa sinivalkoisen siirtymän energiapolitiikkaa.

Viimeistään nyt turpeen olisi syytä kiinnostaa joka ikistä suomalaista. Energia ja ruoka, paljon tärkeämpää ei lopulta ole.

(Kolumni on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 24.8.22)

7 kommenttia artikkeliin ”Turve takaisin (kolumni)

  1. Olet Riikka aivan oikeassa. Ruotsissahan turve on määritelty uusiutuvaksi energiaksi.
    Vihervasemmisto ajaa maatamme hampaat irvessä pohjolan Venetsuelaksi ja tuntuu nauttivan siitä.
    Kovat on hillotolpat luvattu Brysselistä.
    Samaan aikaan erilaisilla kikkailuilla metsistämme on tullut yhdessä yössä hiilinielun sijaan hiilipäästöjä.
    Tarkoituksena lienee tuhota koko metsäteollisuutemme.

    • Huh huh, oletpa syvään kaninkoloon tipahatanut ja taidat olla allerginen faktoille.

    • Miten voi ylipäänsä olla mahdollista, että turve on toisessa EU-maassa uusiutuvaa ja toisessa uusiutumatonta ja elämme tällä pallolla samoilla leveysasteilla? Ruotsissa ollaan näköjään sentään joissakin asioissa fiksumpia kuin täällä. Miksi nyt ei menty länsinaapurin kanssa samoille linjoille, kun yleensä sieltä otetaan opiksi ne kaikkein vahingollisimmat asiat?

  2. Ideologista energiahöttoä
    Siis mitä kanankakkaa Purra (@ir_rpk) kolumnissa sisältötuottaa?
    Turpeella uudistuminen kestää 6 000–8 000 vuotta ja kasvun keskiarvo on 0.5 mm vuodessa.
    Millä koneella moinen ”kasvu” hyödynnetään, kun turveala on nykyänkin kannatamatonta ja osuus energiatuontannosta pari %? Kuolleena syntynyt aivopieru, ei jatkoon.

  3. Hallitus se meillä jakaa ideologista energiahöttöä ja saattaa koko maan ennennäkemättömään kurimukseen, vaikka Suomi on hoitanut leiviskänsä paremmin kuin useimmat muut maat. Fossiilivapaa Suomi vuonna 2035; minkä ihmeen takia 15 vuotta aikaisemmin kuin muut EU-maat, kun meillä on kylmä ilmasto, harva asutus ja pitkät välimatkat? Tuohonkin tuskin yksikään maa pystyy ja samalla Kiina ja muut väkirikkaat maat tuuppaavat taivaalle, meriin ja maaperään saastaa entiseen malliin. Tässä ei ole mitään järkeä! Meidän hallituksemme on päästään vialla, eikä vähiten pääministeri. Ei jatkoon!

  4. Turpeen ohella myös sähkön tehoreserviä on vapautettava. Talouselämä: ’Lisätuotantoa Suomessa seisoo valmiina 600 megawattia tehoreservissä. Sitä ei normaalisti saa käyttää, mutta tehoreserviä hallinnoivan kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen on ollut avoin voimaloiden käyttämiselle poikkeuksellisessa markkinatilanteessa. Se laskisi hintoja.’

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s