Tarvitseminen, välttämättömyys ja uustalous

Kaikkihan tietävät, että Suomi tarvitsee (viimeisimpien arvioiden mukaan) vuosittain 34 000 uutta maahanmuuttajaa, jotta ensiksi, työt tulee tehdyksi ja toiseksi, ”hyvinvointivaltio” pysyy pystyssä.

Kun tämä innokas opiskelijatyttö aikoinaan osallistui ensimmäiselle taloustieteen peruskurssilleen, hän oppi heti parin käppyrän avulla, että työhön ja sen tarjontaan liittyy olennaisesti palkka. Kyse ei ole mistään ihmeellisestä poikkeuksesta typistetyssä taloustieteellisessä selittämisesssä, vaan että palkka joustaa ihan kuten hintakin. Ei ole mitään tarvetta, ei talous ainakaan mitään tarvitse, se hoitaa sen ihan ilman tuollaista poliittista termiä.

Suomessa on tavattu väittää, että tosielämässä – käppyröiden ulkopuolella – palkka ei jousta tarpeeksi alaspäin, mistä johtuu milloin mikäkin rakenteellista talousvääristymäämme koskeva ongelma. Harvemmin silti mietitään, miksi palkka ei jousta ylöspäin. Jos meillä kerran on työvoimapula, eikö palkkojen pitäisi nousta ja uuden tasapainon löytyä?

No ei tietenkään, naurahtaa taloustietäjä. Sinä olet, tyttö hyvä, juuttunut jonnekin jurakautiselle kansantaloustieteen aikakaudelle, nyt me elämme globaalia aikaa! Valtio ei ole suljettu, rajattu kokonaisuus, vaan koko maailma on pelikenttämme! Siksi työvoimareservimmekin on koko maailma, palkat siis joustavat suhteessa tähän globaaliin massaan. Kuten joskus myös hinnatkin. Silloin kun sattuvat riippumaan juuri tuosta palkkojen globaalista joustosta (eivätkä esimerkiksi kansallisista monopoleistamme).

Työpaikat siirtyvät vanhakantaisen kansan ulkopuolelle kahdella tapaa, haalimalla maahanmuuttajia tänne tai viemällä työpaikat sinne. Molemmat täysin kiistatta laskevat palkkoja ja siten lisäävät kannattavuutta ja esimerkiksi voittoja. On olemassa lukuisia tutkimuksia ja ”tutkimuksia”, joissa väitetään, että maahanmuutto ei laske palkkoja, mutta nämä tutkimukset lähestyvätkin kohdettaan vinosti – yhtäältä ne erottavat talouden ja ”valtion” toisistaan tavalla, joka ei ole todenmukainen etenkään hyvinvointivaltioissa, ja toisaalta ne eivät ota huomioon sitä, mikä palkkataso olisi, jos työvoimareservi ei olisi ylirajainen.

Jos vaikkapa rakennusalalla ei olisi käytössään mittavaa maahanmuuttajareserviä, palkat olisivat selvästi korkeammat. Jos siivoojien työolot ja palkka vastaisivat edes suhteellisesti keskiluokan vastaavia, siivoojien tarjonta olisi kansankin tasolla korkeampaa. Toisaalta siivoojien kysyntä olisi luultavasti pienempää, kun palkka olisi korkeampi, kuin siinä tapauksessa, että työvoiman tarjonta (maahanmuutto) joustaa lähes loputtomasti. Tottakai maahanmuutto on loistoasia aloille, joihin maahanmuuttajia voidaan palkata. Kuten työpaikkojen ulosvienti on loistoasia niille aloille, jotka voidaan ulos viedä.

Mitä töitä suomalaiset eivät muka tee? Miten niin eivät siivoaisi, ajaisi bussia tai laskisi olutta? Ovathan he tätä tehneet aina ennenkin.

Jos olet sen verran fiksu ollut, että olet hommannut koulutuksesi alalta, jonka työpaikkoja ei voi siirtää ulos eikä täyttää maahanmuuttajilla, onnea! Todennäköisesti pysyt keskiluokassa myös ensi vuosikymmenellä. Jos et, voi voi.

Mutta mitä samaan aikaan tekee valtio? Tuo, joka suvereniteettinsa alueelle on tuonut uusia työntekijöitä. Maksaa tietysti kalliita erotuksia, jotka kustannetaan verorahoilla ja lainalla. Sosiaalisia kustannuksia, valtion ja yhteiskunnan yleiseen toimintaan liittyviä kustannuksia, minimitoimeentulon ja palkan välisen erotuksen kattavia kustannuksia, koulutuskustannuksia, maahanmuuttoon, monikultturismiin ja uudenlaiseen suomalaisuuteen liittyviä kustannuksia, uuskansantaloudellisia kustannuksia. Syntyy yhä enemmän tulonsiirtoja, ihmisiltä toisille, valtiolta taloudelle. Kun samaan aikaan keskiluokan tilanne kurjistuu, vaaditaan yhä suurempia muutoksia: lisää maahanmuuttajia sisään, lisää aloja ulos. Kun samaan aikaan työttömyys lisääntyy – toisesta päästä sisään, toisesta ulos – nousevat valtion kustannukset yhä enemmän.

Mikä on se hyvinvointiyhteiskunta, jota tällä sekopäisyydellä väitetään pidettävän pystyssä?

Sama pätee tietysti työpaikkojen poisvientiin. Jos Suomessa olisi vaateteollisuutta, vaatekaupoista ei voisi ostaa rättejä alle viidellä eurolla (minä kysyn: miksi vaatteita pitää voida ostaa niin halvalla?). Jos Finnair ei palkkaisi ulkomaalaisia ja potkisi suomalaisia pois, lippujen hinta ei olisi… hetkinen… olisi vieläkin kalliimpi. Mutta onhan se nyt, hyvä tavaton, ihmisoikeus saada lentää halvalla.

Miksi kukaan ei kerro kaikkivoipalle taloudelle edes sitä, että se puhuu läpiä, ei tuo ole totta? Miksi politiikka toistaa samaa mantraa? Miksi hekin, joiden intressit ovat tälle kehitykselle täysin vastakkaisia, niin usein vetoavat tähän välttämättömyyteen? Miten jopa innoikkammat globaalikriitikot voivat kannattaa rajojen avaamista yhä enemmän?

Talouden ja politiikan globalisaatio kuuluu välttämättömyyden logiikan alle. Mikään muu ei ole mahdollista. Se on välttämätöntä. Meidän on pakko. Meidän on välttämätöntä. Me tarvitsemme. Tällainen ajattelu on kolonialisoinut kaiken muun, jopa ne yksinkertaiset kansantaloustieteen käppyrät.

2 kommenttia artikkeliin ”Tarvitseminen, välttämättömyys ja uustalous

  1. Riikka: ”Jos meillä kerran on työvoimapula, eikö palkkojen pitäisi nousta ja uuden tasapainon löytyä?

    No ei tietenkään, naurahtaa taloustietäjä. Sinä olet, tyttö hyvä, juuttunut jonnekin jurakautiselle kansantaloustieteen aikakaudelle, nyt me elämme globaalia aikaa! Valtio ei ole suljettu, rajattu kokonaisuus, vaan koko maailma on pelikenttämme! Siksi työvoimareservimmekin on koko maailma, palkat siis joustavat suhteessa tähän globaaliin massaan. Kuten joskus myös hinnatkin. Silloin kun sattuvat riippumaan juuri tuosta palkkojen globaalista joustosta (eivätkä esimerkiksi kansallisista monopoleistamme).”

    – Hyvin sanottu. Oletko huomannut, että maahanmuuton kannattajien kannattama maahanmuutto on valikoivaa? Milloin maahan alkaa tulvia halpatyövoimapankkiireja, halpatyövoimayritysjohtajia, halpatyövoima johtavia byrokraatteja, jne. Esim. kiinalaiset korkeasti koulutetut pankkiirit pystyisivät tekemään nykyisten pankkiirien työt paljon pienemmällä palkalla, ja on vaikea kuvitella miten he voisivat toimia huonommin kuin nykyiset pankkiirit ovat viime vuosikymmeninä toimineet. Johtavan tason korvaaminen halpatyövoimalla olisi syytä aloittaa Valtion Taloudellisen Tutkimuskeskuksen johtajasta Juhana Vartiaisesta, joka on niin usein valistanut meitä maahanmuuton tärkeydestä.

    Pohdin viimeisimmässä kirjoituksessani mm. johtavan tason liberaalien psykologiaa ja ajatusmaailmaa, ehkäpä saat siitä ideoita:

    http://hiljaistapohdintaa.blogspot.fi/2015/02/liberaali-ylaluokka-fasistit-ja-anti.html

    • Kiitos kommentista ja linkistä kirjoitukseesi! Niin, ei ole maahanmuuton kysyntä kovin tasaista. Ja kyllähän aasialaiset varmaan selviytyvät kaikista töistä paremmin kuin me…

      Keskiluokan työt häviävät toistaiseksi vähän enemmän sivuteitä, ei niinkään suoraan maahanmuuton kautta. Vaikka kyllähän sitäkin yritetään, myös julkisella sektorilla – esimerkiksi samalla kun kielivaatimuksista joustetaan, korvaaminen käy mahdollisemmaksi. Britanniassa näissä asioissa on menty jo niin pitkälle, että kaikki on suhteellista, myös kielitaito. Väärä englanti on yhtä oikein kuin oikea englanti, se on vain erilaista. Tätä kai meillekin halutaan, kun jopa Ylen uutistoimittaja voi jo puhua vahvasti murtaen. En ole oikein varma, mitä mieltä olen asiasta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s