Oli kesä oli moku oli kesämoku

Monikulttuurisuus on yummii Stadin ruokaskenelle!

(1) Monikultturismi sisältää usein ääneen lausumattoman
yhdistelmän sitä, mitä on ja sitä, mitä pitäisi olla. [Termi]
on siis sekä analyyttinen käsite että normatiivinen
ohjenuora.

Harrastan ruokaa ja ruoanlaittoa. Olen ollut pääsääntöinen kasvissyöjä melkein parikymmentä vuotta ja tiedän ravitsemuksesta yhtä ja toista. Kun ravintolamaailman etnistyminen taannoin alkoi, olin tietysti innoissani. Helsingissä alkaa olla jo erittäin kiitettävästi monikulttuurisia ravintoloita ja kaupat tarjoavat kiinnostavia uutuuksia. Ruokaskenen suurimmat innovaattorit ovat lähes poikkeuksetta ulkomailta tulleita, ja kaikki ideat ovat tietysti globaalisuutta sykkiviä. Afrikkalaista ruokaakin saa jo aika monesta paikasta, muista puhumattakaan. Suomalaiset aallonharjan ravintolat eivät juuri eroa suurten kaupunkien vastaavista. Myös some auttaa asiaa. Instagramin ruokaskene on täysin rajaton – olemme kuin yksi suuri perhe (#LOL) jakaessamme smoothiebowlit ja muut nomnomit. #cleaneats #plantbased #eeeeeats

Ja tämä, hyvät lukijat, on keskiluokkaista monikulttuurisuuden kermaa. #dairyfree Minä kannatan sitä, minulla ei ole ikävä pan-suolalla maustettuja ”kasvisannoksia” eikä sitä, että saan hyvin syödäkseni vain kaukana Suomesta. Ruokaan ja terveyteen keskittyminen on kuulemma nykyajan juppi-meininkiä. Eilen hipsteri, tänään juppi, huomenna moppi.

(2) ’Monikulttuurinen’ tarkoittaa kulttuurisen moninaisuuden
tosiasiaa, ’monikultturismi’ normatiivista vastausta tähän
tosiasiaan.

Kesällä tuli vierailtua jälleen myös Berliinissä. Kaupunki on mitä monikulttuurisin, mutta turistille näkymä on kaikin tavoin toimiva. Sykkivä, elävä, iloinen, kohtelias. Saksalaisuus on silti selvästi esillä, ylimpänä (jos näin saa sanoa). ”Vierastyöläiset” pyörittävät pitkälti kaupungin palveluyrityksiä – vieri vieressä on ravintoloita, kahviloita, ruokakauppoja, pesuloita, kioskin kokoisia. Afrikkalaista ruokaa ei tarvitse etsiä. Kaikki tuntuvat puhuvan saksaa. Ruoka on taivaallista, edullista ja kaikki syövät ulkona.

(3) Monikultturismi tarkoittaa monietnisten yhteiskuntien
julkishallinnon toteuttamaa lähestymistapaa, jolla
pyritään ohjaamaan kulttuurista moninaisuutta niin, että
kulttuurierojen arvostus ja suvaitsevaisuus toimivat
kaikkien osapuolten välillä. Monikultturismi takaa, että kaikki kansalaiset voivat pitää identiteettinsä.

Kovin kauas ei tarvitse silti Berliinissäkään lähteä, että hyvä värinä muuttuu pelottavaksi. Käsilaukku ei roiku huolimattomasti, olan yli tulee pälyillä. Nuoret sällit yrittävät yhdellä asemalla aina jotakin. Pää on pyörällä, mitä hittoa. Lehti kertoo, kuinka tällä alueella on Berliinin kamalimmat koulut eikä kukaan kynnelle kykenevä halua lastaan niihin. Kerjäläiset tulevat kuppiloihin sisälle, integroituneempi hätistelee heitä luudalla. Mustat huumekauppiaat sointuvat jaetun kaupungin värikkääseen dekadenssiin, toisaalla joku joogaa.

Helsingissä on mielestäni paljon helpompi kavahtaa keskusta-alueillakin. Pääasemilla ei ole hyvä tunnelma, rauhattomuus ei ole sykkivää vaan uhkaavaa. Itäinen kantakaupunki leikkii olevansa Berliini ja hyvällä hetkellä onnistuukin. Idän lähiöissä voi joskus käydä kauhistelemassa #nakoalattomuutta tai sitä, kuinka paljon kaupoissa on kaljaa ja eineksiä!

(4) Monikultturismissa luovutaan kulttuuriin liittyvistä
käsityksistä, ja sen sijaan asetetaan yksilöt keskiöön.

On etuoikeutettua saada valita. Missä asuu, mitä syö, mitä tekee työkseen, kenen kanssa toimii. Mitä globaalimpi ja liikkuvampi maailma, sitä enemmän etuoikeutettua se on. Mutta jos flow-keskiluokkainen suomalaiskaupunkilainen kokee enemmän yhteenkuuluvuutta koulutetun ja keskiluokkaisen maahanmuuttajan kanssa kuin suomalaisen netflix-lähiöasukin, tarkoittaako se, että tuon H-talon asukinkin pitää kokea enemmän yhteenkuuluvuutta samassa rapussa asuvan somaliyksinhuoltajan kuin suomalaisen porvarin kanssa? Onhan tätä joskus kai yritettykin.

(5) Monikultturismilla emme tarkoita vain rodun,
etnisyyksien, luokan, globaalien alueiden ja seksuaalisen
suuntautuneisuuden kirjoa, vaan niitä erilaisia
kulttuurisia asetelmia, joita kohtaamme, kun kuljemme
läpi elämämme.

Globalismi ja monikultturismi yhdessä tekevät suurimmat railot, usein täysin välittämättä ihonväristä, kulttuurista tai uskonnosta. Talouden uusliberalismi on maailman antirasistisin tyyppi. #unelmateilopu Kyse on siitä, mistä puhutaan. Puhutaanko ihanasta vai hirveästä, vapaudesta vai turmiosta, siitä, että yhteisö tarvitsee välttämättä jonkinlaisen yhtenäisen pohjan vaiko siitä, että vahvuutta ja resilienssiä voidaan jalostaa helpommin mahdollisimman diverssistä laumasta (muut tippuvat #lifegiveslemons). Liberalismin vapaus vai sen eugeniikka?

(6) Monikultturismia ei ole vielä täysin teoretisoitu. Osittain
yhdistävän teorian puute johtuu siitä tosiseikasta, että
monikultturismi on poliittinen, sosiaalinen ja kulttuurinen
liike, joka on pyrkinyt arvostamaan vallitsevien
perinteiden ulkopuolella olevien erilaisten perspektiivien
moninaisuutta.

Tutkija ja yhdenvertaisuusvaltuutettu toistelivat eilen ylellä, että monikulttuurisuus ei ole politiikkaa eikä varsinkaan ideologiaa. Sen kun lastataan erilaisuuksia samaan paikkaan – ja se alkaa kehittyä ja elää kuin itsestään. Mitä enemmän, sen paremmin. Vielä nykyäänkin on mahdollista julkisesti päästä sanomaan jotain noin sekopäistä, koska Immos-bandwagon antaa jo hieman rauhoittuneelle mokutusliikkeelle uutta puhtia ja kasvualaa. Akateemisen maailman narratiiveja seurattuani otaksun, että tämänkertainen moku-kausi tulee olemaan hybridimäisempi ja diversifioituneempi. En voisi olla kyllästyneempi.

(7) Monikulttuurisuus viittaa kulttuurisen moninaisuuden
huomioimiseen ja arvostamiseen globaalia humaanisuutta
ja yhteiskunnallista järjestystä lisäävästi ja rikastavasti.

Urbaani skene kumartaa sinne, mistä suurin cool tulee. Kyse on mielikuvista. Tuhannet ihmiset halaamassa Helsingin kesäillassa #meilläonunelmissaan nyt vain sattuu kantamaan yummimpaa (ja myyvempää) imagoa kuin esimerkiksi Olli Immonen. Ei kyseessä ole olemassaoloon perustuva fakta, vaan lähinnä liberalismin, vapauden ja solidaarisuuden tarjoama nautinto. Harha tai ei, elämä on nyt.

Huomenna taas jotakin muuta. #smile

Tekstissä olevat lainaukset ovat 8 vuotta sitten tutkimuskirjallisuudesta poimimiani monikulttuurisuuden määritelmiä (suoraan käännettyjä). Viime vuosina tilanne on muuttunut niin, että mokutus on yhtäältä vähentynyt mutta toisaalta muuttunut entistä abstraktimmaksi ja taivaita hipovaksi (erilaiset post-suuntaukset). Se ei juurikaan keskustele kenenkään muun kuin itsensä kanssa. Termi ”monikulttuurisuus” on pääosin korvattu uusilla käsitteillä. Kirjoitin kolmisen vuotta sitten aiheesta, tekstin voi lukea täältä.

11 kommenttia artikkeliin ”Oli kesä oli moku oli kesämoku

  1. Elämme Ukrainan aikaa. Pienten vihreiden miesten metodia sovelletaan myös maahantulossa. Maahan nimittäin tullaan, ei kysellä korrekteja tai epäkorrekteja puolin tai toisin.Saapumispäätöksen tekee kulloinenkin saapuja itse, viranomaisia ei tarvita.

  2. Multikulturalismin menestys perustuu siihen, että se ankkuroituu globalisaation tosiasiaan. Maailman taloudellinen yhdentyminen synnyttää ideologian, joka oikeuttaa tämän prosessin. Multikulturalismi on hajoita-ja-hallitse -politiikkaa, joka palvelee globaalia kapitalismia. Kansallisvaltioita pitää heikentää sisältäpäin, jotta pääoma saa kasautua entistä estottomammin. Sekä suvaitsevaiset liberaalit että laitavasemmiston hörhöt ovat hyödyllisiä idiootteja. Liberaalit ovat hölmöjä siinäkin, että eivät tajua liberaalin universalismin ja multikulturalistisen relativismin perimmäistä ristiriitaa. Vasemmisto taas kuvittelee virheellisesti voivansa käyttää vähemmistöjä omien valtahaaveidensa välikappaleena.

  3. Tässä lauseessa kiteytyy mokutuksen menestyksen salaisuus:

    ” Tuhannet ihmiset halaamassa Helsingin kesäillassa #meilläonunelmissaan nyt vain sattuu kantamaan yummimpaa (ja myyvempää) imagoa kuin esimerkiksi Olli Immonen.”

    Kaikki unelmat kaatuvat, kun ne joutuvat kosketuksiin todellisuuden kanssa. Todellisuutta voi paeta jonkin aikaa, mutta jossain vaiheessa se saavuttaa unelmat ja osoittaa ne perusteettomiksi. Vähimmällä kärsimyksellä päästäisiin, jos unelma murskattaisiin aikaisin. Näin ei luultavasti käy.

  4. Kiitos kommenteista Nostradamus jr., Nimetön ja Vasarahammer.

    Nostradamus jr., itse asiassa kyselyt ovat huomattavasti lisääntyneet maahanmuuttohallinnossa, mutta ehkä niiden käytännön merkitys on vaatimatonta.

    Nimetön, juuri näin. On silkkaa idiotismia katsella monikultturismia ilman taloutta, ei sellaista ole.

    Vasarahammer, näin uskon olevan. Ihmisjoukkojen sopulimainen käyttäytyminen ja omien aivojen tyhjäkäynti suurten ja masinoitujen totuuksien vallitessa voi olla hyvin vaarallista. Onhan näitä nähty, puolin ja toisin.

    Toisaalta en yhtään epäile, etteikö mielenosoitusjoukoissa olisi iso joukko aitoja ja hyviä ihmisiä, joille maailma vain näyttäytyy hieman yksinkertaisena ja jotka eivät koskaan ajattele asioiden syvempiä tasoja.

    En ole varma, räjähtääkö todellisuus varsinaisesti koskaan silmille, sillä nykyajan kelluvassa maailmassa ”todellisuus” on aika paljon juuri sitä, mitä sen halutaan olevan. Tosiseikat voidaan liian usein selittää toisiksi. Jos olisin skitsofreenisempi, voisin jopa uskoa, että hommaa masinoidaan johdonmukaisesti muualta. Mitäköhän oikeaa maassamme taas tapahtuikaan noiden päivien aikana, kun media ja hyvikset pyörivät leikkiänsä monikultturismin, immosten ja halihalin ympärillä?

  5. Olen esim. Vihavaisen palstalla purkanut turhaumaani hänen useiden artikkeleidensa kommenttiosíoihin, ja tulin nyt tännekin sanomaan, että tämä viimeinen viikko karsi minusta viimeisetkin toivon rippeet:
    jos olet maahanmuuttokriittinen, vaikka vain maltillisestikin, olet varman häviäjän puolella. Meemi on nyt multicultista niin voimakas, se läpäisee kaikki kansankerrokset, tyhmimmätkin, eliitin ja keskiluokan kupla, ja kuplan ulkopuoliset varsinkin on saatu kuvittelemaan että ovat pahoja rasisteja jos uskaltavat hiemankin epäillä maahanmuuton kaikkien ovien aukaisemisen järkeä.

    Samalla kun katselee tilastoja tulijoiden määrän kumuloitumisesta Euroopassa, on selvää että painekattila purkautuu ennemmin tai myöhemmin ja meille pamahtaa sisään kymmeniä tuhansia uusia muuttajia. Ja 5-10 vuoden jaksolla liikutaan sadoissa tuhansissa. Joka neljäs ruotsalainen on jo nyt mamu-taustainen ja määrä kasvaa. Meitäkin viedään pian. Ja vastavoimaa ei ole kuin lukemattomien blogien voimattomat sanat ja korkeintaan Jussi H-A.

    Luin jostakin että Ruotsissa jo ensimmäiset kantapakolaiset, siis pois omasta maastaan, suunnistavat, ovat jo lentolippunsa ostaneet. Meilläkin tämä elinkeinolelämän, kokoomuksen, vihreiden, median ja vasemmiston yhteinen projekti kulkee kuin juna. Luulin hetken että ps:n vaalivoitto voisi toimia edes kapula rattaassa, hidasteena, mutta ei se ole sitten niinkään. PS:n on taivuttava myös – huutoäänestys on niin kova.

    Eli on vain totuttava tappioon, opittava olemaan hiljaa ja ajateltava, että pitäkää tunkkinne, internationalisoitu globaali Suomenne. Sodan aikana tappiomielialan lietsomisesta sai kuolemantuomion, mutta tämä rauha on jo hävitty. Maa on kuin lumottu, jos sorrun vielä näinkin pateettiseen lausuntoon.

    Lopuksi. Onko minulla maahanmuuttoa jotakin vastaan? Rehellisesti sanottuna ei. Periaate on ihan selvä, jokainen joka tulee maahan työllistymään ja oppimaan maan kieltä, on vapaaseen länsimaahan aina tervetullut.
    Mutta tälläistä periaatetta meillä ei ole.
    Päinvastoin, periaate on tehty siitä, ettei sellaista periaatetta saa olla. Tämän laadullisen poliittisen ja yhteiskunnallisen tyhjän tilan hyväksikäyttäjiä ja täyttäjiä on ja tulee olemaan määrällisesti suuria määriä, satojatuhansia, ihan kuten Ruotsissa, miten muka tulisimme olemaan poikkeus.
    Tämän muutoksen jälkeen Suomi ei ole enää Suomi. Ai niin, eihän sellaista saanut enää halutakaan. Se olisi fasistinen unelma, ja sen on korvannut Meillä On Unelma, keskiluokan, eliitin ja nuorison soma-some -demokratia.

    Kiitos Riikka, että jaksat edelleen ajatella. Naiset onkin meitä miehiä sitkeämpiä aina.

    • Kiitos kommentistasi raukkamainen ano. Mielestäni kuvaamasi mokuhysteria on nykyään melko tavalla erilaista kuin esim. 10 vuotta sitten. Nyt se on nimenomaan ”myyvää”, yhä pinnallisempaa, samassa sarjassa muiden trendien kanssa. Toisaalta sen vastustaminen tai kritisoiminen ihan varmasti on sallitumpaa kuin vielä joitakin vuosia sitten. Mutta se tulee tehdä tietysti oikein, oikeanlaisia termejä ja sanastoa käyttäen – ei rasistisfasistisjunttismaskuliinisesti (jolloin responssi on heti lynkkaus). Kymmenen vuotta sitten moku oli mielestäni hirveän paljon kamalampaa ja tietyllä tapaa vakavampaa ja kyseenalaistamattomampaa – olipa kyse sitten mediasta tai poliitikoista tai punditeista.

      Mutta se on selvää, että jossain vaiheessa rämisee, joka tapauksessa.

  6. Riikka,
    Varmaan nykyään kysellään enemmän ja ehkäpä vastataankin enemmän. Virta joka tapauksessa kasvaa ja voimistuu. Jossain vaiheessa kansakunnan eturivistökin huomaa joutuvansa pohtimaan virran kääntämistä. Pessimistinen olettamus on, että liian myöhään. Optimistinen olettamus on, että onnistuu, mutta suurin uhrauksin. Väkivaltaa ei voida siinä vaiheessa välttää.

    Aikoinaan etäisiltä mailta saapujien tuli hankkia viisumi ja pitempiaikaisen oleskelun tueksi todistus suomalaiselta työnantajalta. Vaatimus lienee yhä voimassa, mutta koskee käytännössä vain ongelmattomia saapuvia.

    • Juuri näin. Mitä enemmän yhteiskunta samalla jakautuu omiin ryhmiinsä, sitä kauemmin kestää, että eturivissä tarvitsee huomata mitään. Siinä vaiheessa kun eturivi huomaa, takarivi on jo ollut kauan tulessa.

      Ja tämä taas mahdollistaa sen, että ”syy” onkin takarivin…

  7. ”Mutta jos flow-keskiluokkainen suomalaiskaupunkilainen kokee enemmän yhteenkuuluvuutta koulutetun ja keskiluokkaisen maahanmuuttajan kanssa kuin suomalaisen netflix-lähiöasukin, tarkoittaako se, että tuon H-talon asukinkin pitää kokea enemmän yhteenkuuluvuutta samassa rapussa asuvan somaliyksinhuoltajan kuin suomalaisen porvarin kanssa? Onhan tätä joskus kai yritettykin.”

    Tämä on kyllä mielenkiintoinen kysymys. Oma näkemys on se, että globalisaatio lähentää keskiluokkaa, mutta kurjalliston se sirpailoittaa ja pohjalle on nopeatempoisessa kvartaalitaloudessa yhä helpompi pudota.

    Turhautuneilla ja tarpeettomilla nuorilla miehillä, miksei toki naisillakin, käy nopeasti niin, ettei ole oikein minkäänlaista kosketuspintaa ympäristöön tai nopeasti muuttuvan yhteiskuntaan. Ainoaksi kiinnekohdaksi ja omanarvon tarjoajaksi elämässä jää se tietty samoin ajattelevien klikki, muodostuipa kyseinen porukka sitten oikea-vasen-akselilla taikka uskonnon ja/tai pigmentin perusteella. Sen suurempaa luokkasolidariteettia ei köyhien kesken ole, vaan pohjalla meno on katkeraa ja suunnatonta tappelua murusista ja ymmärrystä riittää pääasiassa vain sille pienelle ryhmälle, johon on itsensä ankkuroinut. Tähän ongelmaan käytännön monikulttuuri jatkuvasti törmää, avarakatseisuus ja suvaitsevaisuus ovat keskiluokan ja rikkaiden harrastuksia. Rahan loppuessa hiipuu oman ryhmän ulkopuolelle uloittuva solidaarisuuskin.

    • Kiitos kommentista, Liimanaama. Olen täsmälleen samaa mieltä siitä, miten asia etenee eri yhteiskuntakerroksissa. Eliitin/päättäjien on niin uskomattoman vaikeaa nähdä (tai hyväksyä) tätä.

  8. Itse asiassa maahanmuuttokriittisyyden tai ainakin sen hallintaan ja rationaalisuuteen pyrkimisen, pitäisi olla nimenomaan työväenluokan ja vasemmiston agendalla, koska työväenluokkaa asia eniten koskee ja kirpaisee, ja sillä on eniten menettävää.
    Kilpailu vähenevistä työpaikoista, vuokra-asunnoista, hupenevista tulonsiirroista jne.

    SDP:n pitäisikin olla oman ideansa mukaisesti maamme johtavin nuiva puolue. Mutta ei. Internationalismin haamumeemit ja maailman mitään merkitsemättömin sana ”solidaarisuus” on lumonnut demarit. Jotenkin ne kopioi 1:1 maailman rappeutuneinta demaripuoluetta, Ruotsin demareita. Se on karmea esimerkki, joka johtaa…

    Sama muutenkin vasemmmistolla. Kuten joku viisas sanoi, marxismi-leninismi on vaihtunut homoseksualismi-feminismiin.

    Voi olla, että tästä ette tykkää mutta mikähän siinä on, kun homosaatio, silmien sulkeminen islamin tietyiltä ”sovelluksilta” maailmassa ja multikulturismi yhdistävät noita hyvänpuolella-olijoston jengejä kuin liima?

    Itse lisäisin vielä Israel-vihan ja ydinvoiman vastustuksen poliittiseen initaatio-riittiin, jotta pääsee hyviin ihmisiin mukaan. Näillä kaikilla viidellä muuttujalla olet jo todella todella Hyvä Ihminen. Kolmellla ensimmäiselläkin pääsee jengiin, mutta status kaikilla viidellä tekee sinusta jo Vuoden Kuplalaisen.

    Alanpa olla jo turhautunut, katkera ja alatyylinen. Työväenluokka (viit. em.) on pettänyt duunarin pojan. Saa sitä ollakin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s