Mitä tapahtuu, kun radan varren tuppukylään rakennetaan useita satoja yksiöitä? [kuntavaalit 2021]

Kirkkonummella ei kovin usein tarvitse käsitellä valtuustossa maahanmuuttoasioita. Onneksi. Yleensä kun maahanmuuttoasioita nimittäin käsitellään, kyse ei ole sellaisesta muuttoliikkeestä, jota erityisesti kannattaisi edistää tai toivoa.

Maanantain valtuustossa käsiteltiin kuitenkin uutta kotouttamisohjelmaa.

Kirkkonummen varsin järkevän maahanmuuttolinjan pohjalta kotouttamisohjelmakaan ei valtuustoon saapuessaan ollut kauhean huono, ei ainakaan niin huono kuin monet muut kotouttamisohjelmat. Kunnanhallituksessa ohjelmasta poistettiin sekä uusi vakanssi että maahanmuuttoneuvosto – eli ne oleellisimmat ohjelman kustannusvaikutukset. Kotouttamishääräilyn paisuttamista ei lainkaan tarvita – ei mielestäni lainkaan, mutta ehdottomasti ei taloustilanteessa, jossa sektori toisensa jälkeen joutuu sopeuttamaan.

Valitettavasti valtuuston kaikille ryhmille nämä fiksut korjaukset eivät enää niin vain käyneetkään. Jatkoa seurannee.

Kotouttamishääräilystä tarkemmin esimerkiksi tässä, tässä, tässä, tässä ja tässä kirjoituksessa.

Ohjelmassa hyvää on työllisyyden korostaminen. Työllisyys on oikeasti ainoa kunnollinen ja todennettavissa oleva tekijä, bruttotulojen kehittymisen ohella, jolla voidaan tarkastella ja mitata kotoutumisen onnistumista. Kotoutumisen onnistumista ei voida mitata kotouttamiseen pantavan rahan määrällä, ei vakanssien määrällä, ei järjestöjen järjestämien kerhojen lukumäärän perusteella.

Kotouttamisohjelmassa huonoa, tietyn näissä aina vallalla olevan epärealistisen ja maailmoja syleilevän kielen ohella, on se, että siinä hyvin vääristävästi sekoitetaan erilaisia siirtolaiskategorioita. Se, miten Kirkkonummi houkuttelee kansainvälisiä osaajia – ja veronmaksajia yleensä, kuten strategia ohjaa – on aivan eri asia kuin se, miten ja miksi Kirkkonummi (tai mikä tahansa kunta) vetää puoleensa sosiaalista maahanmuuttoa. Nämä kategoriat eroavat toisistaan kaikilta osin eikä niiden sekoittaminen väittäen, että kaikkia pitää kotouttaa, ole todenmukaista.

Kirkkonummen, kuten monien muidenkin kehyskuntien tilanne sosiaalisen maahanmuuton kohteena oli pitkään varsin hyvä. Kesti sitä kuulla tai ei, moni keskiluokkainen perhe on muuttanut Kirkkonummelle karkuun Helsingin, Espoon ja Vantaan tietynlaisia ongelmia. Kuten esimerkiksi Timo Aron kattavista selvityksistä voi nähdä, tilanne on viime vuosina alkanut merkittävästi muuttua.

Toistaiseksi Kirkkonummi vetää puoleensa myös keskiluokkaista muuttoa ja veronmaksajia, mutta tilanne on muuttunut nopeasti. Erityisesti tietyt alueet korostuvat sosiaalisen maahanmuuton kohteina, kun taas toisaalla maahanmuutto koostuu oikeista kansainvälisistä osaajista. Pelkkiä suhteellisia osuuksia ei kannata tuijottaa. Ensin mainituista alueista Masala on ylivoimainen ykkönen. Vain kilometrin päässä Masalasta, Sundsbergissa (jossa itse asun), tilanne on jälkimmäisen kaltainen. 

Mitä Masalassa on tapahtunut? Ovatko kunnan maahanmuuttolinjaukset muuttuneet vai miksi moinen radikaali muutos? Ei, eivät ole muuttuneet. Ei ole käynyt valtuuston tai lautakuntien pöydällä päätöksiä siitä, lisätäänkö Kirkkonummella merkittävästi sosiaalisen maahanmuuton eli pääosin kehittyvistä maista saapuvan, ei lainkaan tai heikosti koulutetun siirtolaisuuden, määrää.

Mikä sitten on muuttunut? Rakentaminen. Masalaan on rakennettu ja koko ajan rakennetaan valtavasti uusia kerrostaloja – kivenheiton päähän asemasta ja raiteesta, kuten MAL-sopimus linjaa.

Kirkkonummi on keskimäärin turvallinen kunta. Se on yksi selvä vetovoimatekijä, hyvien koulujen ja päiväkotien, lapsiperheystävällisten asuinalueiden, luonnon ynnä muun ohella. Kirkkonummen kunta kysyi vuonna 2019 tärkeimpiä syitä Kirkkonummella asumiseen ja Kirkkonummelle muuttamiseen. Kolme teemaa nousi ylitse muiden: turvallisuus, hyvät liikenneyhteydet sekä lähellä oleva rikas ja monipuolinen luonto.

Valitettavasti tilanne on heikentynyt viime vuosina. Juuri ne syyt, joiden vuoksi kuntaan muutetaan, ovat alkaneet menettää merkitystään. Kirkkonummella on vakava nuorten huumeongelma, väkivaltaisuutta ja häiriöiden lisääntymistä. Erityistä huolta kannan suuren kasvojenkohotuksen läpikäyneestä Masalasta, jossa itsekin asuin lähes kymmenen vuotta. 

Ihmiset kertovat – ja näkee sen toki ihan raitilla kävellessäkin – että kehittyvistä maista saapuneita siirtolaisia on majoitettu niin uusiin taloihin kuin kaupungin vuokrataloihin. Huumekauppaa käydään asemalla avoimesti, häiriöitä on paljon, varkaudet lisääntyvät.

Masala on kokenut valtavan muutoksen viime vuosina. Paljon hyvää, kuten siistiytyneitä nurkkia, levennettyjä jalkakäytäviä, liikenneympyrä ja penkkejä, mutta myös huonoa, täysin yliampuvaa, sosiaalisen asuntotuotannon rakentamista.

Ensimmäinen noussut kerrostalo on korkealaatuinen omistustalo. Se on edelleenkin tyylikkäin ja erottuu myös arkkitehtuurisesti. Sen ympärille on tullut suuri määrä muita kerrostaloja, joista iso osa on sosiaalista asuntotuotantoa. Myös muut institutionaaliset asuntosijoittajat ovat apajilla.

Jotta asia konkretisoituisi, kerron, millaisia taloja alueelle edelleen rakennetaan, tänä vuonna, näiden jo rakennettujen lisäksi. Keskelle kylää pellolle, jossa on jo useampi uusi kerrostalo, uusi kauppa ja muutama uusi omakotitalokin, on nousemassa hienolta näyttävä puinen Kirkkonummen Vuokra-asuntojen talo. Sen viereen nousee vielä suurempi, tällä kertaa Asuntoyhtymän talo.

Tähän yhteen Asuntoyhtymän Manhattan-nimiseen kompleksiin on tulossa 135 yksiötä. Satakolmekymmentäviisi. Näiden lisäksi 30 pientä kaksiota. Tällaisia valintoja ei näe edes Espoon tai Helsingin lähiöissä. Masalaan on vain muutamassa vuodessa rakennettu satoja uusia yksiöitä. Alueelle, joka on perinteisesti lapsiperheiden suosimaa. Masalasta on 25 kilometriä Helsinkiin.

Ei tämä ole tietenkään pelkästään maahanmuuttokysymys. Kuitenkin tilanteessa, jossa sekä Kirkkonummen että koko maan väkiluku kasvaa maahanmuuton takia, se on erittäin oleellinen. Seikka liittyy merkittävästi myös siihen ajatukseen, kuinka paljon Kirkkonummi voi ottaa radan varteen rakennettavaa yksiötaloa säilyttääkseen ominaisuutensa kuntana, jonka houkuttelevuus nimenomaan perustuu siihen, että se ei ole kuin nuo vieressä olevan kaupungit. Kunta on perinteisesti ollut ilmeeltään pientalovaltainen, ja linjausten mukaan se haluaa sitä edelleenkin olla. Käytäntö ei vain näytä seuraavan perässä.

Tammikuussa julkaistun Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselyn mukaan asuinalueen turvallisuus ja häiriöttömyys on ylivoimaisesti tärkein tekijä asuinalueen valinnassa. Tuloksesta voi päätellä, että suomalaisilla on tietoa tai käsitys siitä, millaisia ja missä turvattomat ja häiriölliset asuinalueet ovat – vaikka myös tässä on aihe, josta yleensä ei sovi julkisesti puhua. Tiedot leviävät ihmiseltä ihmiselle tai netin foorumeilla. Erityisesti pääkaupunkiseudulla on monesti ensiarvoisen tärkeää, missä asuu – eikä vähiten koulujen takia.

Masalan huikentelevaisessa sosiaalisessa rakentamisessa ei ole huomioitu moniakaan asioita. On havaittu, että verotulot eivät nouse, vaikka väkiluku kasvaa. Eivät tietenkään nouse. Palveluita, sekä niitä normaaleja että erityispalveluita, tarvitaan enemmän, kulut kasvavat. Edes koulut eivät kykene seuraamaan väkiluvun perässä, vaikka uusien asukkaiden joukossa lapsiperheiden osuus ei olekaan Masalassa merkittävä. Kaiken lisäksi Masalan kouluja ovat vuosien ajan kurittaneet myös sisäilmaongelmat.

Kun kunnat Helsingin seudullakin kilpailevat ihmisistä, pelkkä väkiluvun tuijottaminen ei riitä. Kirkkonummen ei pidä lähteä vetämään sosiaalista maahanmuuttoa puoleensa, vaan pysyä jatkossakin pientalovaltaisena, lapsiperheiden suosimana kohteena. MAL-sopimusten rakennusvaateiden päättömyys täytyy uskaltaa todeta ääneen. Jos rakentamisen puolella tehdään kohtalokkaita virheitä, niitä ei voida muualla paikata.

Tosiasia ei poistu sillä, että siitä ei suostu puhumaan tai alkaa paheksua meitä, jotka puhumme. Viralliset tilastot ja rekisteriaineistot kyllä kertovat yksiselitteisen selvästi, mistä suunnasta verorahoja kuntaan ja valtiolle tulee.

8 kommenttia artikkeliin ”Mitä tapahtuu, kun radan varren tuppukylään rakennetaan useita satoja yksiöitä? [kuntavaalit 2021]

  1. Riikka Purra, otapa kantaa myös Uusimaa 2050-maakuntakaavan esitykseen raskaan junavarikon sijoittamiseksi Espoonlahden pohjukkaan. Kaavan merkinnästä on tehty 10 valitusta Helsingin hallinto-oikeuteen. Maanomistajat ja asukkaat – myös – Kartanonrannassa – ovat kauhuissaan.

  2. Kiitos Riikka artkkelista ja ongelmista, jotka voi tosiaan siirtää ja nähdä ihan mihin tahansa kunnassa tänä päivänä! Tuntuu siltä että koko maata ”segregoidaan” joidenkin (jonkun), ja jostain tulevan suunnitelman mukaan.
    Suomi on jakautumassa yhtäältä ukrainalais/filippiiniläiseksi maalaisunelmaksi ja toisaalta afrikkalais/balkanilais-raideunelmaksi. Lisäksi kaupunkien parhailta paikoilta, keskustojen kalliimmilta tonttipaikoilta on varattu alueita kaikille EUn ja EUn ulkopuolelta tulevalle tosisivistyneistölle. Eli ulkomaalaisten opiskelijoiden kasvulle tehty tilaa kampuksille ja uusille opinahjoille, joissa suomen kieli ei todellakaan käytävillä kaikaa!

    Entä näiden suunniteltujen/jo rakennettujen alueiden maksajat (kantikset)? Kysytäänkö heiltä? Esim. kolme sukupolvea asuttaneina…onko heidän näkökulmallaan mitään arvoa? Ei ole. Sijoittajat (ulkomaalaiset) sijoittavat, rakentajat (ulkomaalaiset) rakentavat ja yllätys, yllätys…asukkaat (ulkomaalaiset) asuttavat! Näin se menee. Entä ”kiitolliset” maksajat? Suomalaiset veronmaksajat maksavat asumistuet, (jotka valuvat myös pitkälti ulkomaalaisille), vuokratalojen kiinteistökulut jne. Eikä siinä vielä kaikki! Me maksamme myös kaiken sen infran, terveyskeskukset, järjestyksenpidon (vitsi!), koulut, päiväkodit ym.ym.

    Kiitos siitä vihervassarit ja kokoomus! Miksi kokoomus? Kokoomus kerää kerman päältä…antaa vasemmiston huutaa ensin palveluita, rakentamista eli köyhien oikeuksia ja sitten astuu esiin ”herra kokoomus” ja sanoo että ”kyllä! yritysten on saatava tukia, mehiläisten tukia ja jotain on jäätävä vielä ”viivan allekin” extraa! Me tuemme kaikkia veroja joita yksittäisiltä veronmaksajilta kerätään sillä me osaamme verovälttelyn”!

    Siinäpä sitten joku jää nuolemaan näppejään ja seuraamaan miten muun maalaisten uho kantasuomalaisia kohtaan kasvaa. ”Ete te kuulua tämä… häipy pois…tää minun kotimaa”!

  3. Sinähän Riikka äänestit Mal-sopimuksen puolesta, ja et esittänyt valtuustossa, minkäänlaista puheenvuoroa, kun äänestettiin Mal-sopimuksesta. Tarkoittaako tämä, että olet omalla toiminnallasi edistänyt maahanmuuttoa Masalassa? Mielestäni olisi reilua, että tämän johdosta juuri sinä kärsit nyt maahanmuuttajista, kun et kerran ole hereillä valtuustossa.

    • Olipahan taas kommentti 😃

      Ethän luule, että Masalan viime vuosien uudistuotanto on syntynyt vuoden 2020 kunnan MAL-linjan perusteella? Osallistuin muuten sen käsittelyyn ja käytin puheenvuorojakin. MAL:in koplaamisesta ruuhkamaksuihin käytiin paljon keskustelua eri foorumeilla.

      https://kirkkonummi.perussuomalaiset.fi/uutinen/295123/

      En ole politiikassa hoitaakseni omia asioitani.

      Milläs linjalla ”adsada” hoitaa kuntalaisten asioita? Onko sinulla näkökulmaa artikkelin aiheeseen?

  4. Pk-seudulla liikkuva näkee uusia tai rakenteilla olevia kerrostaloja, joissa on hyvin pieniä asuntoja. Ilmeisesti yksiöitä parvekkeella. On kuin ihmisiä suunniteltaisiin varastoitavaksi niihin.

    Esimerkki ihmisvarastosta on Myyrmäessa melkein valmis kerrostalo Raappavuorentien ja Rajatorpantien risteyksessä sen luoteisnurkassa. Valmiita varastoja on muun muassa Vuosaaren sillan läheisyydessä sen pohjoispuolella ja Klaukkalan matkakeskuksen vieressä.

    Ilmeisesti häkkikanala-asunnot sopivat hyvin nuorille. Tiedätte keitå tarkoitan. Niissä on ”yhteisöllisyyttä” ja asukkaita tuskin harmittaa, jos asuminen on ilmaista.

    Eräs tulevaisuuden slummi on Kalasatama. Sillan pohjoispuolelle tulee neljä pilvenpiirtäjää. Niistä kahdessa on omistusasuntoja. Nyt on kolmas yksinomaan vuokra-asuntoja sisältävä torni nousussa. Sen viereen nousee myös toimistotorni. Näiden tornien asukkailla monilla maisemana on vain toisen tornin seinä arviolta noin 30-40 metrin päässä.

    Sääliksi käy asuntojen kustannusten maksajaa, joka tuskin on asukas.

    • Kyseinen Myyrmäen 7-kerroksinen talo on osoitteessa Raappavuorentie 6. Siinä on tien ja pihan puolella kummallakin 154 parveketta eli talossa on 308 pienasuntoa. Pk-seudulla on paljon pienasuntoja sisältäviä asuntoja rakenteilla. Tyypillistä on usein hyvin tiivis rakentaminen.

      Paetkaa te, jotka voitte. Tulossa on Suomeenkin samanlaisia levottomuuspesäkkeitä kuin esimerkiksi Skyline Apartments, Syracusa, New York.

  5. No noinhan se on aina ollut. Kunnanvuokratalot = ongelmallista asujaimistoa.

    Jo aikoinaan hamalla 70-luvulla ”paremman” väen, eli yleensä omakotiasujien vanhemmat varoittelivat kakaroitaan leikkimästä niiden ”satotalojen” asukkaiden kanssa.

    Niin ikävää kuin se onkin niin julkiset vuokra-asunnot tuovat mukanaan levottomuutta. Vaikkapa sitä huumekauppaa.

  6. Tämä ei liity mitenkään kirjoituksiisi, jotka ovat hyviä, vaan niiden ulkoasuun eli typografiaan!
    Eikö blokialusta salli kapampaa palstaleveyttä, joka helpottaisi lukua ja voisi suurentaa tekstin haluamakseen. Tuon luettavuuden vuoksi printtilehdissä on kapeat pastat, eikä koko sivun levyisiä teksti lokkeja.
    Näitä juttuja luetaan paljon tbleteilla, joissa ei voi säätää palstaleveyttä dynaamisesti, vaan se on mitä on ja liian jeveää.

Vastaa käyttäjälle anonyymi Peruuta vastaus

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s