Miksi naisella ei ole pelastusliiviä?

Lapin Kansassa oli sunnuntaina perin joutava juttu salakuljettajista. Huomioni kiinnitti kuitenkin jutun kuva, joka esittää Kreikan Mytilini-saarelle rantautuvia syyrialaisia. Miksi paatin ainoalla naisella ei ole pelastusliivejä? Miehillä on. Naisen vieressä on myös kaksi lasta. Heilläkään ei näyttäisi olevan.

Photo by: Orestis Panagiotou, Text by: Riikka Purra

Why doesn’t the woman have a life vest like the men do? What about the children? (Photo by Orestis Panagiotou)

Suomeenkin saapuvien siirtolaisten miesvoittoisuudesta on ollut puhetta, myös tässä blogissa ja tämän blogin ansiosta. Julkinen argumentti esittää asian niin, että matka on vaarallinen ja nuoret miehet laitetaan tekemään se. Naiset, lapset ja muut heikommat saapuvat sitten perässä.

Väite on varmasti osin oikea – matka on pitkä ja vaarallinen, ja fyysisesti vahvemmalla sukupuolella lienee suurempi todennäköisyys selviytyä siitä. Toisaalta naisten ja tyttöjen asema suurimmassa osassa näitä yhteiskuntia, joista siirtolaiset saapuvat, on huono. Miksi tämä ei vaikuttaisi asiaan?

Ensinnäkin patriarkaattisissa yhteiskunnissa voidaan ajatella, että nainen ei kykene tekemään itsenäisiä päätöksiä. Koska hän ei ole itsellinen, vaan joko suoraan tai epäsuoremmin isän/aviomiehen/muun miespuolisen vallan alla, ei hän edes voi itse päättää lähteä. Esimerkiksi Irakissa muslimimies on perheen pää ja hänen sanaansa on toteltava. Vain silloin, jos naisen suku on erityisen rikas, hänellä saattaa olla sananvaltaa. Siirtolaislaivoissa ei liiemmin sinkkunaisia ole. Ne harvat naiset, jotka Eurooppaan saapuvat, ovat äitejä tai ainakin vaimoja.

Jos alueella on vaarallinen konflikti tai muuten vaikeat elinolosuhteet, eikö ole loogista, että päätösvaltainen ja suuremmassa arvossa oleva ihminen lähtee kohti parempia oloja? Yksinäiseltä naiselta, joka kykenee lähtemään vieraiden miesten matkassa, vaaditaan erityisen suurta rohkeutta ja selviytymiskykyä. Ehkä myös huomattavaa uimataitoa.

Toisekseen nainen ja tyttö ovat monissa yhteiskunnissa vähempiarvoisia kuin mies ja poika – länsimaisen sanaston keinoin, heidän ihmisoikeutensa on alhaisempi.  Vaikka seikka on yhä paremmin meidän tiedossamme, aiheuttaa se yleensä kitkeriä vastalauseita länsimaisten liberalistien ja feministienkin parissa. Tosiasiaa yritetään kiertää ja kaartaa lukuisilla tavoilla. Meillä on islamfeminismiä (jopa Suomen Akatemian tutkimushankkeena, 425 000,-), on ”kyllä suomalainenkin mies”-taivastelua, on selittelyä ja kiertelyä – tosiasioiden ääneen sanominen on vaikeaa. Sukupuolisesti primitiivisiä yhteiskuntia ja kulttuureja ei saa sanoa sellaisiksi. Erityisesti täällä tapahtuvien seksuaalirikosten kohdalla pää menee vikkelästi pensaaseen.

Vasta ilmestynyt kirja Aikamme monta islamia pyrkii myös kumoamaan ”harhaluuloja islamista” ja kertoo esimerkiksi, että Iranissa on yliopistoissa naisenemmistö, minkä siis pitäisi kertoa naisen hyvästä asemasta islamissa. En ole lukenut kirjaa enkä tiedä, kerrotaanko siellä myös, että Amnestyn mukaan iranilaisnaiset ovat lastentekokoneita eivätkä ihmisoikeudellisia ihmisiä, he eivät saa opiskella edes yliopistossa mitä haluavat, heidän osuutensa työssäkäyvistä on vain noin 16 prosenttia, he eivät saa halutessaan avioeroa, he pukeutuvat yhä enemmän täyssäkkeihin, heitä on kansanedustajista vain 3 prosenttia, heille on oma osasto bussin takaosassa ja metroissa, heille sallitut ammatit ovat hyvin säädeltyjä, kunniaväkivalta on yleistä, myös valtion toimesta naisia (kuten miehiäkin) kivitetään kuoliaaksi, laillisuusperiaate tai demokratia ei suojaa ja niin edelleen.

(Ja tämä siis Iran, joka on kuitenkin kehittynyt kehitysmaa. Esimerkiksi YK:n tasa-arvoindeksi tarjoaa kattavaa tietoa eri maiden tilanteista.)

Sukupuolinen vääristymä ja epätasa-arvo (rehellisemmin sanoen: miesten ylivalta) ovat päivänselviä asioita myös maahanmuuttoilmiössä. Usein esiintuotu seikka, että kaikista maailman pakolaisista naisia on noin puolet, on toisarvoinen, koska suurin osa kaikista maailman pakolaisista ei koskaan pääse länsimaihin.

Kuten olen aiemmin todennut konflikteista (mihin ne ihmisten väliltä tuolla matkalla häviäisivät?), totean myös sukupuolten välisistä arvoasetelmista: mihin miesten ylivalta yhtäkkiä tuolla matkalla häviäisi? On selvää, että maahanmuuttajanaisten asema on usein heikompi kuin miesten. Suhteessa länsimaisiin naisiin voinemme todeta sen usein olevan jopa säälittävä. Toisaalta lienee järkevää kysyä: voimmeko me, tasa-arvoisen yhteiskuntamme avulla, todella muuttaa tällaisen asetelman?

Tässä on jälleen yksi asia, joka ei valtavirtajulkisuutta juuri saa. Se ei liiaksi kiinnosta tutkijoita (poikkeuksia toki on) eikä se varsinkaan kiinnosta kiljukaulaisia feministejä, jotka käyttävät kaiken energiansa länsimaisten miesten osoitteluun tai omiin post-pyrintöihinsä. Myöskään valtamedia ei liiaksi räjäyttele otsikoita aiheen parissa, pienemmät aviisit onneksi yhä enemmän. Olen kirjoittanut aiheesta esimerkiksi täällä ja täällä. Mikäli (tai kun) yhteiskunnastamme on nyt tulossa niin vahvasti monikulttuurinen, asian pitäisi ehdottomasti olla yksi tärkeimmistä, joita käsitellään.

Eikä kyse ole edes vain arvoista. Naisten asemaa sietää tarkastella myös muun muassa työmarkkinoiden kannalta (esim. somalialaisten naisten työllisyysaste 14.3 %).

Mutta jos ei edes pelastusliiviä… Mitä oikeasti voimme tehdä?

Lopuksi huomautettakoon, että en ole lainkaan pahoillani, jos joku asiasta enemmän tietävä kertoo jonkinlaisen hyväksyttävän syyn sille, että kuvan naisella ei ole pelastusliiviä. Jos hän esimerkiksi todella on pitkänmatkan huippu-uimari ja kategorisesti kieltäytynyt käyttämästä pelastusliiviä. Tai jos hän on juuri ennen valokuvan ottamista riisunut liivinsä, koska manner on jo niin lähellä. Tai jos hänen verryttelytakkinsa alla onkin kellupuku, sellainen kuin monilla lapsilla nykyään…

15 kommenttia artikkeliin ”Miksi naisella ei ole pelastusliiviä?

  1. Muslimien arvomaailmassa naisen arvo on korkeintaan puolet miehen arvosta, ja lapsilla ei ole muuta kuin käyttöarvo. Tämän voi kuka tahansa tarkistaa esim. Koraanista tai Muhammedin elämäkerrasta.

    Tämä selittää sen, miksi naiselle ja lapsile ei anneta pelastusliivejä. Pelastusliivit ovat arvokkaampia kuin ne naiset tai lapset, joiden päälle ne puettaisiin, joten ei kannata riskeerata arvokasta omaisuutta.

  2. Yliopistossa asia on juuri kuten Riikka sanoi. Alan henkilönä näen asian kahdelta kantilta, ensinnäkin akateemista liikkumavaraa kaventaa yhteiskuntatieteellisten- ja humanistististen tieteenalakulttuurien hienovaraiset sosiaaliset käytännöt, jotka tönivät aktiiviseen itseohjaavuuteen terminologian ja kysymystenasettelun suhteen. Tämä näkyy useiden epäsymmetristen kielellisten käytäntöjen kautta myös ilman aktiivista ohjaamista, mm. siten että opiskelijoiden annetaan monimutkaistaa ja ns, rikkikyseenalaistaa islaminuskon selvä vaikutus yhtään mihinkään muslimien elämässä. Sosiologi Janne Kivivuori on avannut keskustelua tieteenalakulttuurien harjoittamasta sosiaalisesta kontrollista, joilla oman akateemisen heimon moraalijärjestystä uusinnetaan lukuisin vaikeasti havaittavin käytännöin.

    Toiseksi painetta kysymystenasettelun yksipuolisuuteen (siis ns. nössöilyyn) lisää monien näiden oppialojen maine mielipidejohtajina mediassa ja yhteiskunnallisessa vallankäytössä. Koetaan ettei rasismille saa antaa edes teoreettisia mahdollisuuksia ja tätä kontrolloidaan siksi vahvasti jo opinnäytetyövaiheessa, mikä automaattisesti vähentää omaperäisyyttä myös apurahahakemusten sisällöissä.

    Meemeistä puhuminen kuulosti (kyllä, kuulosti) geeneiltä tuttavan sosiologian esseessä, joten se kuulosti rasistiselta, joten esseetä ei saanut läpi ennenkuin essee siivotaan huolellisesti. Tällainen käsitepoliisimaisuus on ymmärrettävissä paremmin, kun huomioi yhteiskuntatieteiden historiaa laajemmin suhteessa vihollisaloihinsa (fyysinen antropologia, evoluutiotieteet, tietyt psykologian suuntaukset), joiden menetelmiä ollaan haluttu joskus kritisoida. Kritisoinnista on vain tullut täyskieltoa ja kielipolisointia, ettei vain tieteidenvälisyys tulisi missään vaiheessa esiin edes mahdollisuutena.

    • Hyvää akateemisen maailman analyysia, kiitos! Itseohjautuva säätely toimii pelottavalla voimalla. Tutkijat ja toimittajat, samaa maailmankuvaa. Aiheesta on hyvin vähän tutkimusta (kuinka ollakaan) – huomasin sen, kun kirjoitin liberaalin median vääristymiä käsittelevää juttua (täälläkin julkaistu).

    • Olen opiskellut muutaman kurssin avoimessa yliopistossa ja jo se avasi silmäni poliisimaiselle/ideologiselle ohjaukselle. Koska en ole tottunut ilmaisemaan itseäni kovin virallisella tai älykkömäisellä tavalla, tunsin itseni vähän pelleksi muiden fiksumpien joukossa. Siksi olikin suuri ilon aihe, kun kurssin vetäjä kehui palauttamaani kirjoitelmaa poliittisesta aiheesta. Olin siinä arvostellut (ilmeisestikin) hänen ideologiansa mukaisesti erästä tahoa. Kun sitten seuraavassa tehtävässä arvostelin terävästi myös vastapuolta, jäi koko kirjoitukseni arvostelematta. En saanut siis minkäänlaista palautetta jättämääni tehtävään. Palautin aika monta muuta kirjoitelmaa noiden kurssien aikana, eikä yksikään niistä jäänyt ilman kommentteja.

      Riisuttuani naiiviuden silmälasit nenältäni huomasin toki, että tietynlaisia mielipiteitä suosittiin ja kehuttiin. Miten tällainen mahtaa vaikuttaa nuoreen vielä muovautumattomaan mieleen? Olen itse hieman vanhempi henkilö, mutta muistan vielä tarkkaan miten vahvasti auktoriteettien mielipiteet hyväksyin kaksikymppisenä.

      Toinen asia mihin kiinnitin huomioini yliopiston opetuksessa oli kapulakielimäinen teksti. Englantia jonkun verran taitavana ihmettelin hirveästi, miksi kursseilla käytettiin niin laajasti retoriikkaa, joka olisi ollut paljon yksinkertaisempaa suomeksi. Sen sijaan useat ilmaisut olivat suoria lainauksia englanninkielestä, Amerikansuomalaiset nimittävät tälläistä kieltä osuvasti fingelskaksi. Tällä kielenkäytöllä lienee tarkoituksensa, mitä en ryhdy tässä arvailemaan. Mutta eittämättä tulee mieleen keskiajan ja sen jälkeisen ajan hovielämä, jossa oli (ja ehkä vielä nykyäänkin on ) tärkeintä muoto eikä niinkään sanoman sisältö. Tai no, saihan sen sieltä rivien välistä tulkittua. Eipä tämä liity mitenkään suoraan naisen asemaan muslimimaailmassa, mutta vahva ohjaus tässäkin oli. . .Vrt. nössöily.

      Kaunis kiitos bloginpitäjälle. Näitä tekstejä on ollut mielenkiintoista lukea.

      • Aikuisopiskelija, kiitos kommentista ja pahoitteluni siihen vastaamisen viivästymisestä!

        Yhteiskuntatieteissä taitaa olla vähän tuollaista. Tosin nykyään avoimessa ei taideta enää mitään kirjoitelmia kirjoitella; kunhan luetaan ne samat retoriset kirjat kuin muuallakin. Toki opettajasta kiinni myös…

        Monilla aloilla ”tiede” ”kumuloituu” juuri erilaisten kikkailevien käsitteiden kautta. Kun sama pitäisi selittää ”maanläheisesti”, normaalien ihmisten ymmärtämien käsitteiden avulla, ei homma enää toimikaan. Siksi pitää pitää kiinni salakerhosta!

  3. Bagdadissa toimiva pastori on sitä mieltä että nyt mennään väärät henkilöt edellä.
    http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/bagdadin_kirkkoherra_pakolaispolitiikka-41126

    Saksasta puolestaan kuului että siellä entiseen varuskuntaan tehdyssä vastaanottokeskuksessa tapahtuu naisten ja lasten raiskauksia, seksuaalista ahdistelua ja parittamista. Siis todellakin, turvapaikkaa hakevat miehet raiskaavat turvapaikka hakevia naisia!
    http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1443496414307.html
    sama englanniksi http://www.dailymail.co.uk/news/article-3247831/Rape-child-abuse-rife-overcrowded-asylum-centres-huge-surge-migrants-pushes-Germany-s-services-breaking-point-claim-womens-rights-groups-politicians.html

  4. Jos haluaisin olla ilkeä – kuten haluan – spekuloisin ajatuksella, että kanssaihmisen pelastamisen tarve vaihtelee sen mukaan, mikä arvo kussakin yhteiskunnassa ihmishengelle halutaan antaa.

    Itse olen unissani joutunut kamppailemaan sellaisen vision kanssa, jossa aina muutoin niin toimelias Stiller on joutunut veden varaan ja vetoaa hyväntahtoiseen minääni pelastautuakseen toimittamaan seuraavaa pressiklubiaan.

    Vaikka veden varaan joutuneen Stillerin melskaus ylittää ajoneuvoasetuksen määrittelemät desibelirajat, pelastan hänet.

    Seuraavana perjantaina kadun yli-innokkuuttani.

  5. Luin artikkelin Breitbart London -digilehdestä (lehteen en ole aiemmin törmännyt, joten en osaa sanoa lehden tasosta mitään). Kirjoittaja Anne-Marie Walters käsitteli jutussaan naisten turvatonta asemaa Euroopassa Lähi-idän miesvyöryn seurauksena. Hän kertoi aluksi jo parikymmentä vuotta sitten tekemästään reppumatkasta Hollantiin, Amsterdamissa yöpyessään halvoissa majoituspaikoissa, paikkojen marokkolaistaustaiset omistajat olivat olettaneet saavansa seksiä lisämaksuna. Myöhemmin Malmössä hän näki, kuinka ohi hölkkäävään ruotsalaisnaiseen suhtautui joukko Lähi-idästä tulleiden näköisiä miehiä, häiriten, huudellen ja sukukalleuksiaan kourien. Hän kertoo, kuinka Oslon katuraiskauksista 100% on Euroopan ulkopuolelta muuttaneiden tekemiä. Hän muistuttaa suurimmalta osaltaan muslimeista koostuvista raiskausjengeistä, jotka Britanniassa ovat raiskanneet satoja englantilaisia tyttöjä. Ja nyt Saksasta on tullut maa, missä raiskaukset ovat lähes epidemia. Näiden miesten annetaan elää vapaasti saksalaisnaisten ja tulijoiden keskuudessa. Päättäjät ja viranomaiset ovat sallineet tilanteen, missä saksalaisnaiset voivat tulla raiskatuksi. Sama muuallakin Euroopassa. Tämä on naisiin kohdistuvaa vihaa, naiset ovat muslimimiehille vapaata riistaa. Miehet tulevat maista (Pakistan, Afganistan, Somalia…), joissa naisten huono kohtelu on valtavirtaa, raiskaajat eivät ole näissä maissa mikään pieni vähemmistö. Naisia käytetään hyväksi muuallakin, mutta se on vastoin lakia, monissa muslimimaissa se on lainmukaista. Siirtolaiset tulevat Eurooppaan näiden uskomustensa kanssa. Poliittiset johtajamme sallivat nyt miesten saapuvan sankoin joukoin Eurooppaan väkivaltaisista naisia vihaavista kulttuureista. He tietävät, että turvallisuutemme on vaarassa, silti he eivät tee mitään. Ruotsissa esimerkiksi somaliraiskaajaa ei karkotettu, koska voisi olla vaaraksi Somaliassa, siirtolaiset ovat alkaneet merkitä viranomaisille enemmän kuin omien kansalaisten turva. Omien kansalaisten vapauksia rajoitetaan, jotta siirtolaiset voivat kulkea vapaana. Vapaa sana katoaa Euroopasta, kun muslimit ovat saapuneet. Poliitikkamme on kulttuurisesti itsetuhoista, poliittiset johtajamme ilmeisesti uskovat, että ansaitsemme kärsimyksemme. (Europe’s rape epidemic: western women will be sacrificed at the altar of mass immigration. 6.10.2015).

  6. Ensinnäkin siitä matkan vaarallisuudesta…

    Kaksi pääreittä: Libyasta Italiaan ja Turkista Kreikkaan.

    Libyan reitti on pitkä ja vaarallinen. Sitä käyttävät lähinnä elintason perässä reppureissaavat tahot. Sillä ei ole muutamia äärimmäisen harvinaisia poikkeuksia lukuunottamatta mitään tekemistä pakolaisuuden kanssa. Se on lähes 100% laittoman siirtolaisuuden väylä.

    Turkin reitti voi olla vaarallinen levottomilla lähtöalueilla. Niiden jälkeen se on turismia. Suurin osa lähtijöistä ei lähde levottomilta alueilta. Heille koko matka on turismia. Turkista Kreikkaan mennään Turkin viranomaisten hiljaisella suostumuksella muutama kilometri rannan tuntumassa kumiveneillä tai muilla halvoilla kertakäyttökipoilla. Joskus mennään suurin osa matkasta isommalla paatilla, josta sitten rantaudutaan kumiveneellä.

    Toi Turkista veneily on vaarallista enintään sen vuoksi, että veneessä olijat eivät halua käyttäytyä niin kuin veneessä pitäisi käyttäytyä.

  7. Valtamediassahan tämä raiskausten ja seksuaalisen häirinnän lisääntyminen on leimattu vain aiheettomaksi pelotteluksi vailla mitään todellisuuspohjaa. Tilastoihin vetoaminen ei auta kun kaikki ovat vain niitä ”yksittäistapauksia”, joilla ei tietenkään saa olla mitään tekemistä kansallisuuden tai kulttuurin kanssa.

    Kulttuurieroista puhuminen on nyt jotenkin niin ”epämukavaa” kun se ei vain sovi tähän median harjoittaman asennekasvatukseen.

    Pohjoismaalaiset nuoret, jotka tietysti ovat kasvaneet vapaamielisessä seksuaalisessä ympäristössä, eivät välttämättä edes ymmärrä miten erilaisia käsitykset seksuaaliasioista ovat arabimaissa. Luulen, että tänne tulleiden turvapaikanhakijoiden verraten länsimainen olemus älypuhelimineen ja trendikkäine vaatteineen saattaa hämätä uskomaan, etteivät he ole niin erilaisia kuin me.

    Katselin hiljattain saksalaista dokumenttia, jossa keskusteltiin turkkilaisten 2. polven maahanmuuttajanuorten kanssa. Trendikkäisiin hip-hop-asuihin pukeutuneet turkkilaiset teinipojat vastasivat toimittajan kysymyksiin aika hiuksia nostattavalla tavalla. Naisen täytyy olla miehelle alamainen, pukeutua peittävästi, olla neitsyt etc. , koska se vain kuuluu meidän kulttuuriin. Naispoliisia ei tarvitse uskoa, koska hänhän ei voi olla oikea poliisi, koska on vaan nainen. Saksalainen perustuslaki ei päde meidän turkkilaisten joukossa etc.

    Suomessa ollaan vielä niin sinisilmäisessä vaiheessa tämän asian kanssa, että oikeasti ei edes ymmärretä mitä tarkoittaa rinnakkaiskulttuurien syntyminen oman yhteiskunnan sisään.

    Se, että joku vokin ohjaaja lyhyesti selittää, että Suomessa naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia, ei nyt vaan riitä oman lähtömaan kulttuurin muuttamiseen. Miten voisikaan?

    • Niin juuri. Nuoremmat ikäpolvet, joille tasa-arvo on itsestäänselvyys, eivät voi käsittää, että joissain ympäristöissä näin ei ole. Liberalismin usko itseensä on myös vahvaa ja vankkumatonta – uskotaan, että hellällä silityksellä (ja rahalla) voisimme heidät saada muuttumaan. Historiattomuutta ja täydellistä kulttuurisokeutta. Surullista.

    • Tuo sama asenne on vallalla myös Amerikassa mustien (neekeri taustaisten) ja latinoiden RAP-kulttuurissa. Tuo suuntaus kasvaa tietyn taustavaikuttaja ryhmän toimesta ja luo, ylläpitää ja kasvattaa samaa asennetta kuin islamilaisen miesväestön käsitys naisista tai kunnioitus on. Eli koira on korkeammalla tasolla. Hoe, bitch..etc. ovat tämän ryhmän mielestä normaali käsitys kaikista naisista.
      Islamissa käsitys tuo Bittch-laajenee vielä normaaliin Länsimaiseen käyttäytymiseen tai käsitykseen siitä.

      t.
      S.E.P.

  8. Riikka, löysin blogisi juuri (Muropaketin foorumien kautta) ja täytyy sanoa että ihailtavan hyviä pohdintoja kirjoitat! Selkeää ja johdonmukaista tekstiä ajankohtaisesta aiheesta, ilman kiihkoilua, tehokkaasti molempia aivopuoliskoja hyödyntäen. Hauskasti muuten tuossa islamilaisen feminismin projektikuvauksessa mainitaan ”studies of scared text(s)”, ilkikurisempi osa minusta haluaisi ajatella että on pieni freudilainen lipsahdus sattunut…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s