Elintaso, jota emme ansaitse

Syliimme kaatui erittäin huonossa kunnossa oleva julkinen talous, jonka kohentamiseksi edellinen hallitus ei tehnyt mitään. Päinvastoin, se lisäsi menoja kaikissa kuviteltavissa olevissa asioissa, velaksi tietenkin. Kaikkein karmeinta kuunneltavaa täysistuntosalissa tällä hetkellä on se, kun nämä samat velkapuolueet, demarit, keskusta ja muut, nyt oppositiossa syyttävät tätä hallitusta siitä, että velka kasvaa. Ne tekevät tämän silmiäkään räpäyttämättä, täysin omalle huiputukselleen paatuneina, jopa samassa puheenvuorossa, jossa ne kritisoivat tämän hallituksen leikkauksia ja säästöjä. Niitä ne kutsuvat massiivisiksi, historiallisen suuriksi tai ennen näkemättömiksi.

Samaan aikaan hallitus siis säästää liikaa, mutta ottaa myös velkaa liikaa. Tätä väitettä oppositio huutaa päivästä toiseen siinä ministeriaition edessä. Nämä juuri vastuussa olleet, velasta tuon taivaallista välittäneet, puolueet. Kyllä, se on raskasta. Ei siksi, että politiikka yllättäisi. Politiikka on raskasta; kyllä me sen kestämme. Vaan siksi, että tuo ihmisten huijaaminen tekee surulliseksi ja entistä huolestuneemmaksi siitä, mitä tälle maalle tapahtuu. Jos nämä puolueet pääsevät takaisin hallitusvaltaan, ne mitätöivät kaikki ne toimet, joita me vaivalla teemme, peruuttavat säästöt, lisäävät menoja, nostavat veroja, palaavat perusasiakeskeisestä politiikasta haihattelukeskeiseen.

Epäsuosittua taloudenhoitoa

Talouden korjaaminen ei ole helppoa. Sitä yrittämällä ei saa paljon ystäviä eikä suosiota. Moni päätös on vaikea ja vaatii kanttia ja uskallusta. Olemme päivästä toiseen moukaroitavana, kun jokainen verorahasta toimintansa kustantava taho vuorollaan melskaa – ja uskokaa pois, niitä on tässä maassa paljon, todella paljon – ja oppositio, jonka mukaan koko kansa on yhtäkkiä haavoittuvaa ja huono-osaista, värittää tarinoitaan tuhoutuvasta maasta, kun kolmelta prosentilta väestöstä leikataan sosiaalietuuksista yli 10 prosenttia.

Opposition kuuluu haastaa ja haukkua, niin mekin teimme. Kunpa siinä olisi edes hiven johdonmukaisuutta ja ripaus nöyryyttä näiden heidän itse aiheuttamiensa ongelmien edessä. Perussuomalaiset siivoaa toisten sotkuja.

Tilanne vaatii kovia toimia

Olen ottanut valtion rahakirstun suojaamisen vakavasti, monien mukaan liian vakavasti. Ei nyt ihan niin paljon pitäisi pingottaa, ei kuulemma pitäisi olla kamreerimainen. Surkuhupaisinta on, että tällaista toimintatapaa – mielestäni ainoaa oikeaa – kutsutaan helpoimman kautta, oikeistolaiseksi tai ”kokoomuksesta oikealta ohi”. Se, että haluaa suojata ja vaalia veronmaksajan rahoja ja kontrolloida niiden mielivaltaista hassaamista sinne ja tänne, ei ole oikeistolaista. Se ei toki missään nimessä ole vasemmistolaistakaan. Se on kuitenkin sitä, mitä jokaiselta valtiovarainministeriltä kuuluisi odottaa. Mutta politiikka turmelee. Äänestäjät haluavat tervettä taloudenpitoa, mutta liian usein vain siihen saakka, kun he itse joutuvat luopumaan jostakin. Siksi poliitikot eivät uskalla riskeerata suosiotaan ja tehdä vaikeita päätöksiä. Tosiasia kuitenkin on, että olemme eläneet yli varojemme liian pitkään, ja tottuneet elintasoon, jota emme ansaitse. Pää tulee vetävän käteen.

Jos rahaa jaetaan hallituksessa poliittisten erimielisyyksien ja ristiriitojen ratkaisemiseen, ollaan jo hakoteillä. Omiin lempihankkeisiin budjettikirjausten vaatiminen siksi, että voisi hyväksyä jotakin muuta, esimerkiksi ideologialtaan itselleen epämieluista, on politiikan peruskauraa, mutta näen siitä punaista. Kansalaiset, veronmaksajat, äänestäjät, he ansaitsevat parempaa. He ansaitsevat poliitikkoja ja puolueita, joilla on kirkkaana mielessä se, kenen mandaatilla päätöksiä tehdään ja mitä niillä tavoitellaan. Tätä kallisarvoista rahaa pitää käyttää taiten ja varovaisuudella; se ei ole valtion, vielä vähemmän meidän poliitikkojen, se on veronmaksajien rahaa. Rahakirjausten osoittaminen jonnekin siksi, että haluaa osoittaa asian tärkeäksi tai jopa näpäyttää muita poliittisia ryhmiä, täysin riippumatta siitä, kanavoituuko raha mihinkään muuhun kuin rakenteisiin, hallintoon ja uusiin pilipalihankkeisiin vaikuttavuuden sijaan, on osoitus mielen ja poliittisen idean tyhjyydestä sekä esimerkki korruptiosta, joka ei käytännössä koskaan paljastu, muille kuin politiikassa itse toimiville.

Halveksi rahaa tuhlaavia ruhtinaita

Tällainen puhe puolueen puheenjohtajalta ja ministeriltä voi olla idealismia, kuvitelmaa politiikan kylmällä näyttämöllä, mutta olen täysin tosissani. Firenzeläisdiplomaatti, politiikan filosofi Niccolo Macchiavellin tavoin, itsekkäitä ja vallasta hullaantuneita ruhtinaita saa ja pitää halveksia, samaan aikaan kun tunnistaa politiikan kyynisen, korruptoituneen ja viekkaan luonteen ja osaa toimia siinä – samalla tavoitellen itselleen ja joukoilleen korkeampaa moraalia. Kyllä, perussuomalaiset on erilainen puolue. Toivottavasti muustakin syystä kuin siksi, ettei se ole vielä ehtinyt kokemattomuuttaan ja lyhytikäisyyttään paatua. Älkäämme kuplautuko, älkäämme muuttuko standardipuolueeksi!

Herätä joka aamu itsesi sanomalla peilikuvallesi, sinä olet täällä isänmaata palvelemassa. Älä kysy, miten sinä ja ihanteesi voisitte hyötyä veronmaksajasta. Kysy, miten veronmaksaja voisi hyötyä sinusta ja ihanteistasi.

Kuka pärjää, kun talous ajaa seinään?

Vahva ja terve valtiontalous on köyhän paras turva. Tämä ei ole paternalismia eikä populismia vaan yksinkertaisesti totta. Paremmin toimeentulevat ja hyväosaiset pärjäävät aina. Kyllä heitäkin ottaa pattiin se, että verorahoille ei saa enää vastinetta, ja että kaikesta joutuu maksamaan kahteen otteeseen, ensin verona ja sitten palveluiden maksuina, ja että yhteiskunnan turvalliset perusinstituutiot, kuten koululaitos, saatetaan niin rappiolle, että on pakko tehdä toisenlaisia ratkaisuja, sellaisia ratkaisuja, jotka ovat yleensä mahdollisia vain parempiosaisille. Mutta vaikka hekin ovat tyytymättömiä, he pärjäävät kyllä. He pärjäävät, kun velkasuhde ylittää 80 prosenttia tai 100 prosenttia. He pärjäävät, kun palveluita on pakko supistaa. He pärjäävät, kun etuustasoihin ei ole enää varaa eikä todellakaan puhuta muutaman euron leikkauksista. He pärjäävät, kun hyvinvointijärjestelmältä yksinkertaisesti loppuvat rahat.

Sen sijaan pienituloiset, ne, jotka eivät voi valita, jotka eivät voi muuttaa paremmalle alueelle, valita lapselleen koulua, käyttää yksityisiä lääkäripalveluita tai puolustaa oikeuksiaan järjestelmässä, ne, jotka tarvitsevat verorahoitteisia palveluita ja etuja, ne, jotka jäävät roikkumaan jäljellä oleviin turvaverkkoihin – nämä ihmiset eivät selviä, kun julkinen talous ajaa seinään, kun rahat loppuvat, kun pakkosopeuttaminen alkaa, kun hyvinvointiyhteiskunta murtuu. Meidän taloutemme ei ole pohjoismainen, meidän taloutemme ei ole hyvinvointiyhteiskunnan talous. Puheemme vielä ovat. Jaksamme vaatia lisää, uskomme itsestämme liikoja, haluamme pitää kiinni kaikesta saavutetusta. Mutta, tosiasiaa on: Emme kykene oikeasti ylläpitämään tällaista järjestelmää. Siksi velkaannumme kovaa vauhtia.

Tämä ei ole liioittelua. Emme ole akuutissa velka- tai rahoituskriisissä eikä meitä heti huomenna uhkaa mikään, mutta hyvät ihmiset, lapsiamme ja heidän lapsiaan uhkaa. Katsokaa järjestelmämme jatkuvaa, rakenteellista epätasapainoa. Velkamme vain kasvaa, alijäämät syvenevät, ja samaan aikaan edes peruspalvelut sosiaali- ja terveydenhuollossa eivät toimi. Emme voi jatkaa näin. Himoverottaminen ei ongelmaa korjaa. Meillä ei ole maksajia, meillä ei ole rahaa. Kasvu on kitukasvuista, paperinpyörittämisellä ei synny vaurautta, vientiä eikä innovaatioita, uusia nokioita ei ole näköpiirissä, haihattelu ei tuota kuin sosialismin asiantuntemusta. Ja mikä entistä kauheampaa, nuo PISA-tulokset – ne viestivät tulevaisuuden yhä pahemmista ongelmista. Nämä lapset ja nuoret ovat kohta vastuussa yhteiskunnan pyörittämisestä ja veronmaksusta. Ja he eivät osaa lukea tai laskea riittävästi!

Ylipaisunut sosiaalivaltio

Ei, me emme tarvitse saavutettavampia Kelan palveluita ja helpompia tapoja kuitata tilille toimeentulotukea, me tarvitsemme rotia, järjestystä, vaatimuksia ja velvollisuuksia. Tämä ei ole kylmää eikä epäempaattista. Tämä on mitä suuremmassa määrin sen ymmärtämistä, miten ihmisten kannattaa toimia, miten yhteiskuntia kannattaa rakentaa, mikä on inhimillisessä elämässä välttämätöntä.

Julkisen talouden 15 vuotta heikennetty tila on kaikkien ymmärrettävä. Ymmärryksen ei pitäisi riippua poliittisen ideologian suunnasta tai taloustieteellisestä osaamisesta. Suomella ei mene hyvin, ja se käy ongelmaksi erityisesti aivan tavallisille ihmisille. Niille, joita tämänhetkinen vasemmalle salissa sijoittunut oppositio sanoo puolustavansa kritisoidessaan joka ikistä hallituksen leikkausta ja korjaustoimea. Eivätkö he ymmärrä vai eivätkö he välitä? Kun homma ajaa seinään, ei puhuta enää muutaman euron etuusleikkauksista tai siitä, että joku kulttuurikerho ei saa rahaa kevätkokoukseensa; sitten rytisee.

Sosiaalivaltio on ylipaisunut, ja meidän on saatava menoja alas. Työmarkkinoiden ulkopuolella on liikaa työikäisiä ihmisiä. Vanhusväestö kasvaa, uusia veronmaksajia ei synny eikä saapujista ole kuin keskimäärin saamapuolelle, mantroista huolimatta. Käytämme aikaamme ja energiaamme väärin. Suomalaiset eivät suinkaan kaikki ole haavoittuvassa asemassa olevia autettavia. Me olemme – ainakin olleet – toimelias, rohkea, ahkera kansa, joka on selvinnyt monesta pahasta paikasta. Tällaiset uudistukset, joita hallitus ajaa, on tehty naapurimaissamme vuosia tai vuosikymmeniä sitten. Niillä meneekin aivan eri tavalla kuin meillä.

Mistä hyvinvointi syntyy?

Sosialistisessa ajatusmaailmassa maamme hyvinvointi kasvaa sosiaalietuuksien maksatuspäivänä. Näinhän ei ole. Suomen hyvinvointi ei kasva sen enempää sinä päivänä, kun paperitehdas pistää palkkansa maksuun.

Hyvinvointi kasvaa tekemällä enemmän työtä, enemmän hoitotyötä, viljelytyötä, metallityötä, poliisityötä. Mitä enemmän maassamme tehdään työtä, sitä enemmän meillä on kulutettavaa hyvinvointia. Enemmän hoitoa tarjolla, enemmän ruokaa syötäväksi, enemmän teollisuustuotteita vietäväksi ja enemmän turvallisuutta nautittavaksi. Siksi politiikan ytimessä pitää olla työnteon, työntekijöiden ja työpaikkojen kasvattaminen. Sosiaaliturvaa kasvattamalla ei hyvinvointi lisäänny kuin ainoastaan sosialistisissa saduissa.

(Osa puheenvuorosta perussuomalaisten puoluevaltuustossa 16. joulukuuta 2023.)

18 kommenttia artikkeliin ”Elintaso, jota emme ansaitse

  1. Hyvä olla huolissaan tulevaisuuden veronmaksajista koska näiden leikkausten ansioista pienituloiset ei todellakaan halua tehdä lapsia tämän kaltaiseen Suomeen. Ilman lapsia ei ole uusia veronmaksajia eikä uusia työntekijöitä. 💁

  2. Hyvä olla huolissaan tulevaisuuden veronmaksajista koska näiden leikkausten jälkeen pienituloiset eivät halua tehdä lapsia ja ilman lapsia ei ole uusia veronmaksajia eikä uusia työntekijöitä. 💁

  3. Olivatpa hallituksessa ketkä hyvänsä, ainoa mitä ”keksitään” on lisäverottaminen. Sote ei toimi, koska rahat kuluvat ylisuureen hallintoon mutta sitä ei pureta eikä muitakaan ylipaisuneita hallintohimmeleitä. Hallituksessa tai eduskunnassa kukaan ei edes alenna palkkaansa. Samaten eduskunnan kerhoja tuetaan verovaroin: 100000 (IS 30.11.23) miljardiluokan budjetissa em. summat voivat vaikuttaa hyttysen ininältä hiekka-aavikolla mutta symbolista merkitystä niillä olisi. Nyt syntyy kuva teistä, jotka ette ole talkoissa mukana ja meistä muista, joiden on pakko niihin osallistua. Mitä sitten
    pitäisi tehdä? Liberaalipuolue teki #Leikattavaalöytyy -varjobudjetin, josta löytyy hyviä ideoita ja jota varmasti pitäisi voida hyödyntää vaikka se ei olekaan nyt hallituksessa olevien puolueiden käsialaa. Jatkuva lisäverottaminen ei tule ratkaisemaan nykyisiä talouden ongelmia eikä myöskään työttömyysturvan heikentäminen; em. ”uudistuksen” tekeminen kertoo pikemminkin tietämättömyydestänne työelämästä.

  4. Vasemmisto tarvitsee kurjaliston ja sohvilla makoilijat äänestäjikseen. Muutoinhan vasemmisto oli turha ryppy demokratiassa. Se sohvilla lotkottavien käenpoikien sakki pidetään tyytyväisenä kun ilman evän heilautusta tuet sataa tilille. Työ on näille kirosana.
    Käenpoikien sakkia kasvatetaan mamuilla jotka pääsääntöisesti ovat sohvalla makoilijoita.
    Duunareita ei vasemmistossa enää juurikaan ole. Elämäntapainkkareita, itsensäetsiskelijöitä ja ideoligisesti työttömiä kyllä löytyy ja muita itsenäisyyspäivänä riehujia.
    Ihan hyvä kun asioita aletaan laittamaan kuntoon ja roskasakin ikuisia etuuksia aletaan tarkastamaan.
    Nimittäin jos me itse emme sitä tee niin käy kuin Kreikalle. Tulee mustapukuiset sedät maailmanpankista ja laittaa todellisen leikkurin käyntiin.
    Sitten on kyyti kylmää myös niillä käenpojilla.

  5. Täyttä asiaa ja totta joka sana! Hyvä Riikka, teet hienoa työtä vaikka aivan kaikesta en samaa mieltä olekkaan. Paljon olisi vielä leikattavaa ja uskon että myös leikkaat, sillä meillä ei toden totta ole vaihtoehtona ajaa lopullisesti suohon ja holhoukseen! Tehkäämme siis itse ne vaikeat toimet ennemmin kuin joku muu tekee ne meidän puolesta! Nousimme sodan jälkeen työtä tekemällä ja niin me teemme nytkin!

  6. Niin, suo siellä vetelä täällä.. ”roskasakin” ja ”paskaduunien” yhdistäminen on vähän vaikeampi yhtälö, mikäli haluaa päästä hyvään lopputulokseen. Korkeiden elinkustannuksien ja synkkien luonteenpiirteiden Suomessa pelkkä töihin piiskaaminen ajaa seinään yleensä maksuhäiriöinä, mielenterveysongelmina ja konkursseina.
    On erittäin hyvä että nyt leikataan turhasta hallinnosta ja löperöstä rahan käytöstä jos näin todella tapahtuu!
    Sosiaaliturvan leikkaukset kohdistaisin ulkomaalaisten ja maahanmuuttajien tukiin ja palveluihin. Suomesta maksetaan esim lapsilisää ulkomaille jos ulkomaalainen käy täällä töissä. Yritystuissa ja julkisrakentamisessa liikkuu tähtitieteelliset summat rahaa, vähän tarkastelisin niitäkin kriittisemmin.

  7. Thatcherismi luo äärimmäistä köyhyyttä.
    Arto Satosen pro gradu tutkielma käsitteli thatcherismia. Hänellä on myös täydentäviä opintoja Cambridgen yliopistosta, jossa hänen pääaineensa oli Britannian talous ja politiikka.
    Satonen käsittelee thatcherismia hyvinvointiyhteiskunnan pelastusoppina pamfletissaan, hyvinvointiyhteiskunnan pelastusoppi 16 murrettua myyttiä, jossa hyvinvointivaltion käsitteestä on luovuttu.

  8. Verotulojakin pitää saada lisää Arvonlisäveroa joutunee korottamaan, ja kerskakulutustavaroiden voi laittaa reilusti lisäveroja (mönkijät, moottorikelkat, vesijetit, jne)

  9. Innolla odotan demarien ”pensselisetä” Mäkysen vuodatusta kuinka sitä tätä ja niin edelleen ja sitten keskustan tonnikeiju sotanorsun vastaavaa sitä tätä ja niin edelleen ja tietenkin media symppaa ja komppaa.

    Ai niin demareille vinkki kun tätä kumminkin lurkkaatte, muistakaa että haukotus on sitten uusi keskari.

  10. Muistan hyvin, kun koronaepidemia alkoi. Hallitus pyytämällä pyysi, että oppositio ei nyt vaivaisi sitä ikävillä kysymyksillä kun oli niin kovin vaikeaa muutenkin. Nyt on tilanne kymmenen kertaa vaikeampi, mutta mitä tekee oppositio? Lyö kuin vierasta sikaa ja syyttää itse aiheuttamistaan ongelmista hallitusta, joka ei käytä niiden ratkaisemiseen heidän ensisijaista ja katastrofalista metodiaan eli velan ottamista. Toisena vaihtoehtona veronkorotukset ja kolmantena maahanmuutto, joka suorastaan pelastaa Suomen. Eipä ole osaajilla tänne hinkua, kun verottaja ja korkeat elinkustannukset vievät palkan lähes kokonaan. Tämä ei maahanmuuttajia hinkuavalle vasemmistolle vielä edes riitä, vaan veroja pitäisi hyvin ansaitseville korottaa, että yhä useampi työtävieroksuva suomalainen ja mitään osaamaton kehitysmaalainen voisi vetää rauhassa lonkkaa Kelan maksamalla sohvalla. Tämä on tuhon tie. Tsemppiä, Riikka Purra!

  11. Tiukka talouspolitiikka sinänsä on minusta ok – kunhan se on työntekijän ja työnantajan suhteen tasapuolinen. Siihenhän koko markkinatalousteoria perustuu (Adam Smithin markkinatalous perustui tasavahvoihin osapuoliin, työntekijöihin ja kansallisvaltion sisällä toimiviin pienyrityksiin) – että korrekti tasapainotila työmarkkinoilla saavutetaan, kun kaksi tasavahvaa osapuolta neuvottelee työehdoista. Toisarvoinen kysymys minusta on, tuleeko neuvottelujen tapahtua paikallisella vai valtakunnallisella tasolla, mutta ensisijaista se, että säännöt ovat tasapuoliset ja neuvotteluosapuolet tasavahvoja.

    Vähän toisella tapaa ilmaistuna – korrekti tasapaino on silloin, kun työntekijöiksi ja yrittäjiksi hakeutuu sen verran väkeä, kuin kumpaankin on tarvetta. Väärä lähtökohta, jolle ei ole mitään tieteenfilosofista perustetta, on että pitää saada niin edulliset työelämän pelisäännöt yrittäjille kuin mahdollista, ja jos sitten työnhakijat eivät halua töihin niillä
    ehdoilla, heidät pitää ”pakottaa” töihin. Ei toimiva markkinatalous toimi sillä logiikalla.

    Minusta henk. kohtaisesti lakko-oikeuksien rajoittaminen ja irtisanomissuojan heikentäminen on hyväksyttävää – JOS ja vain jos samalla tehdään yhtä suuria myönnytyksia työntekijäosapuolen hyväksi. Siis rakenteellisia uudistuksia, että esim. työntekijöiden edustusta yritysten hallituksissa lisätään samalla tapaa kuin muissa verrokkimaissa on jo tehty. Ainoa peruste, millä tästä voisi luopua, on jos nykytilanteessa työmarkkinaehdot olisivat selkeästi työntekijöitä/-hakijoita suosivat, ja jos näin olisi, se näkyisi niin, että verrokkimaista (esim. Ruotsista tai Tanskasta) saapuisi selvästi enemmän työnhakijoita tänne kuin täältä muuttaisi sinne. Näinhän ei tietääkseni ole, vaan paremminkin tilanne lienee päinvastainen, täältä muuttaa enemmän työntekijöitä sinne.

    Jos työmarkkinapelisäännöt eivät ole tasapuoliset, siitä kuitenkin syytetään perussuomalaisia, ei yrittäjäpuolue kokoomusta. Toivottavasti perussuomalaiset ei aliarvioi tätä aihetta – se on epäilemättä monelle äänestäjälle hyvin tärkeä. Käsittääkseni perussuomalaisissa on tässä aiheessa paljon erilaisia näkemyksiä kumpaankin suuntaan, yrittäjien ja duunarien hyvåksi. Minusta oikea linjaus on silloin muotoilla toimiva kompromissi puolueen linjaukseksi – siis siihen malliin, että tarpeellisissa työmarkkinauudistuksissa tulee olla tasapuolisia kummankin osapuolen hyväksi (siis kompensoida lakko-oikeuden rajoittaminen ja irtisanomissuojan heikentäminen yhtä suurilla myönnytyksillä työntekijäosapuolen hyväksi, samalla tapaa kuin naapurimaissa on tehty, esim. työntekijäedustuksella yritysten hallituksissa). Nykyisellään minulle on jäänyt vaikutelma että perussuomalaiset tuntuu liiaksi olevan ikään kuin ajopuuna mukana kokoomuksen talouspolitiikassa. Käsittääkseni em. kuvatut jotakuinkin tasapuoliset ja oikeudenmukaiset uudistukset ovat toimineet verrokkimaissa, esim. Ruotsissa, aivan hyvin? Tuskinpa esim. ruotsidemokraatit siellä ovat niitä vastustaneet?

  12. Työttömyysturvan heikentäminen ei luo yhtään uutta työpaikkaa ja yrityksissä rekrytointiprosessi kestää helposti minimissään puoli vuotta; kahdessa kuukaudessa kukaan ei saa uutta työpaikkaa. Kun taloudessa menee huonosti, yritykset eivät myöskään palkkaa ketään vaan sisäisillä siirroilla tai töiden uudelleenjärjestelyillä korvataan pois lähtenyt työntekijä. Yli 45-vuotiaita ei mielellään ylipäätään palkata saatikka yli 50-v. Onko tälle tilanteelle edes ajatusta tehdä jotakin?Työttömyysturvan heikentäminen kertoo vain siitä, että hallitus elää omassa kuplassaan, ei ymmärrä työelämän realiteettejä ja haluaa vain heikentää omien kansalaistensa tulotasoa keinolla millä hyvänsä. Onko turvapaikan saaneille tulossa myös taloudellisia sanktioita, esim. jos eivät opi maan kieltä riittävästi puolessa vuodessa?

  13. Palkkaverot kevenevät nyt oivaan aikaan. Myös valtio saa lisää verotuottoja, kun sova-maksut alenevat eli sosiaalivakuutusmaksut

    Kyllä lähtee. Keskituloiselle 750 euroa lisää ostovoimaa 2024
    Veronmaksajien Teemu Lehtinen: ”Nyt palkansaajilla on mainio tilaisuus omalla kulutuksellaan ylläpitää työllisyyttä ja auttaa samalla koko kansantalouden paluuta taantuman jälkeen takaisin kasvun tielle.”

    Veronmaksajat
    https://nitter.net/TeemuTLehtinen/status/1737753125224640881
    Kaikki ensi vuoden näkymät eivät ole synkkiä.
    Palkansaajan nettoansioiden ostovoima kääntyy kolmen vuoden sukelluksen jälkeen kunnon nousuun. Palkkaverot kevenevät nyt oivaan aikaan. Myös valtio saa lisää verotuottoja, kun sova-maksut alenevat.

    Lehdistötiedotteet 21.12.2023 Veronmaksajat laski: Palkansaajan ostovoima kääntyy 2,3 prosentin kasvuun vuonna 2024 – veronkevennys tulee nyt oivaan aikaan

    https://www.veronmaksajat.fi/medialle/lehdistotiedotteet/2023/veronmaksajat-laski-palkansaajan-ostovoima-kaantyy-23-prosentin-kasvuun-vuonna-2024–veronkevennys-tulee-nyt-oivaan-aikaan/#5fe9e9d3

    VALTIO JA PALKANSAAJAT HYÖTYVÄT, koska palkansaajilla on tilaisuus omalla kulutuksellaan ylläpitää työllisyyttä ja auttaa koko kansantalouden paluuta kasvun tielle

    Veronmaksajat: Valtion ja kuntien verotuotot kasvavat ensi vuonna maksualennusten seurauksena, sillä niistä saatavat verovähennykset pienenevät.

    – Velkaiselle valtiolle työttömyysvakuutusmaksun alennus on ilouutinen. Sekä palkansaaja että valtio voittavat, kun palkkaverotus kevenee ja samalla valtiontalous kohenee.

    Sinien palkki plussalla, Veronmaksajien julkaisu

  14. Hienoa työtä, jatkakaa samaan malliin. Kunnianhimoa sopii kasvattaakkin, nyt on ainutkertainen tilaisuus laittaa asiat kuntoon. Vielä kun joku kuivattaisi tuon korruption käärmeenpesän, järjestökentän.

  15. Voi onnenpäivää! Nyt Vihdoinkin yritykset voivat päästä kiinni kaikkiin niihin ikäviin laiskureihin jotka ansiosidonnaisella päivärahalla ruhtinaiksi oleilevat. Siellä on ne yli 50 v., koulutetut, 20-30 vuoden työkokemuksella varustetut. Eihän maahan tuotetut moniosaajat tai kouluttamattomat nuoret voi alkuunkaan korvata näitä; nämä ovat niitä, jotka oikealla tavalla potkittuina tuovat sille yritykselle tulosta johon heitä saadaan halvalla tai ilmaiseksi töihin! Leikatkaa siis kaikki ikääntyvien työttömien edut varsinkin ja heti pois. Kyllä lähtevät eurolla töihin kun nälkä tulee!

  16. Kaunis ja koskettava kirjoitus 💙💙🧡 rauhallista joulua sinulle ja kiitos suomalaisten eteen tekemästäsi työstä.

Jätä kommentti