Epätodellinen maahanmuuttopolitiikkamme

Vihreillä menee kovaa, talous kasvaa, tulevaisuus näyttää valoisammalta. Kun samaan aikaan ainoa vaihtoehtopuolue on oppositiossa ja joutuu kamppailemaan saadakseen takaisin sen luottamuksen, jonka menetti kesäkuun tapahtumien johdosta, näyttää ymmärrettävältä, että kauniit ja tosi kauniit tarinat kaikuvat taas julkisuudessa yhä kovemmin. Vaikka Turun iskun myötä myös kokoomuksen ja keskustan puhuvat päät ovat tehneet asiaan kuuluvia ulostuloja vaatien ”kiristyksiä” ja ”viranomaistoimintaa” ja ”vakavaa keskustelua”, haihtuvat ne kuin hiipuvan hallituksen kuiskaukset aina.

orestis panagiotou

Pelastusliivit loppuivat kesken. (Photo by Orestis Panagiotou)

Niinpä olemme jälleen kerran tilanteessa, jossa rajaa laillisen ja laittoman maahanmuuton välillä halutaan madaltaa, jos ei suoranaisesti juridisesti, niin ainakin poliittisesti ja käytännöllisesti. Laittomien osakseen saamaa terveydenhuoltoa ja sosiaaliturvaa ollaan laajentamassa. Kiireellinen sosiaalihuolto pitää sisällään jo majoituksen, ruoan ja lääkkeet. Keskustelua käydään myös tilapäisten oleskelulupien palauttamisesta ja myöntämisestä tilanteisiin, joissa palauttaminen ei onnistu tai sitä ei saada täytäntöön.

Ja eihän se onnistu. Eikä sitä saada täytäntöön.

Kuinka monta kertaa olette kuulleet puhuvilta päiltä, että ”palauttamista pitää tehostaa”? Onko teille selvinnyt yhtään konkreettista ja perustuslain sekä EU-lainsäädännön mukaista tapaa tehdä niin?

Je suis idiot

Tämä on siis uutta suomalaista siirtolaispolitiikkaa tilanteessa, jossa perussuomalaiset ei istu hallituksessa.

Maahan jäämisen määrittäjäksi tulee yhä enemmän palauttamisen mahdottomuus (tai vaikeus tai epämukavuus tai julkisesti ikävä imago), ei kansainvälisen suojelun tarve.

Ja rinnalla kulkee oikeanlaisen puheen kontrolli – pitäisi käyttää vuosikymmenen typerintä termiä ”paperittomat”, joka ei millään tasolla vastaa referenttiään eli joko laittomasti maahan saapunutta tai laittomasti siellä oleskelevaa siirtolaista (joka aiemmin saattoi olla ollut turvapaikanhakija tai olla sitä olematta).

Säilöönoton pitäisi olla EU:ssa mahdollista kaikkien niiden kohdalla, jotka ylittävät Schengenin rajan laittomasti. Eli joko ilman matkustusasiakirjoja tai hakematta turvapaikkaa (jatkaakseen eteenpäin ja optimoidakseen haluamansa). Sen lisäksi kielteisen päätöksen saaneet, joiden voidaan olettaa ”häviävän”, olisi voitava ottaa säilöön, siihen saakka kunnes palautus toteutuu.

Kyllä, automaattisesti, ilman erityisiä henkilökohtaisia arvioita henkilöiden vaarallisuudesta. Koska, rehellisyyden nimissä, tämä valtio ei saa sellaisia kiinni edes silloin, kun tieto vaarallisuudesta valmiina tarjoillaan.

Mitä tapahtuu etelässä? Italiaan kohdistuva siirtolaispaine kasvaa edelleen. Tällä hetkellä suurin osa tulijoista tulee maista, kuten Nigeriasta ja Bangladeshista, joista saapuneille ei pitäisi tarvita antaa kansainvälistä suojelua. Myös Espanja alkaa korista Turkin–Kreikan rajan edelleen pysyessä melko vankkana. Ja Afrikka on täynnä, niin kovin täynnä.

Entä jos Italia päästää afrikkalaiset hakijat eteenpäin, kohti pohjoista? Kuten migrin tilastoista voi käydä katsomassa, edes kaikkia nigerialaisia ei saada palautettua.

Osalle tarjotaan turvapaikkaa, osa onnistuu saamaan työpaikan ja siirtyy kategoriasta toiseen (myös koulutuksen parissa on paljon nigerialaisia), osa jää ihmiskauppaepäilyjen myötä maahan (merkittävä osuus prostituoiduista on nigerialaisia), osalla on joku henkilökohtainen palauttamisen estävä ominaisuus tms.

Suomella ei ole Nigerian kanssa palautussopimusta eikä sitä ole myöskään toistaiseksi EU:lla, vaikka neuvotteluja on käyty jo pitkään. Mitä ihmettä tällaisessa tilanteessa pitäisi tehdä?

Entä sitten vaikkapa Marokko? Turun tapauksen herättämä ihmetykseni siitä, kuinka moni marokkolainen saa jäädä Suomeen, palkittiin maahanmuuttoasiantuntijoiden vastauksella näköalattomuudesta, toivolla paremmasta tulevaisuudesta ja hukkuneista papereista.

Ei, tätä en tarkoittanut. Kysyin miksi. Miksi Suomi antaa tämän tapahtua?

Sieppaa

Onko vihreillä tai muilla asiaan empaattisesti asennoituneilla joku ratkaisu? Ovatko kaikki he, jotka onnistuvat pääsemään tänne (EU/FIN) oikeutettuja jäämään, jos heitä ei voi palauttaa?

Ei ole sattumaa, että syyrialaisilla turvapaikanhakijoilla on viime vuosina ollut yleensä matkustusasiakirjat tallessa. Niitä ei ole mitään syytä hukuttaa, koska oikeus jäädä on muutenkin. Kaikilla muilla on motiivi paitsi hävittää paperinsa myös muilla tavoin vaikeuttaa turvapaikkaprosessia. Tähänkin olisi varsin yksinkertaisia ratkaisuja, mutta kenellekään ei liene yllätys, että Suomessa niitä ei haluta käyttää.

Samanlainen logiikka koskee myös viime päivinäkin surullisesti esillä ollutta kategoriaa ”yksintulleet alaikäiset”. Vaatimus palvella ja hoivata alle 18-vuotiaita tietyllä tavalla tulee EU:sta, mutta koko kategorian lähes täydellinen väärinkäyttö mahdollistaisi kyllä kansallisetkin ratkaisut.

”Yksintulleita alaikäisiä” koskevan lainsäädännön oli määrä suojella lapsia. Näinköhän on käynyt? En haluaisi yhtä ainutta aikuista miestä lasteni kouluun, mutta varsinkaan en haluaisi sinne murhaajia. Myös naapurimaassa Ruotsissa voi käydä katsomassa, miten ”yksintulleet alaikäiset” kotiutuvat – vaikka bkt:tahan se kyllä nostaa.

fire-102450_640

Ihan oikeastiko meidän kehittynyt Suomemme ei saa palautettua ihmistä, joka huutaa lentokentällä tai -koneessa liian kovaa? Laittaa marokkolaiset miehet kouluun lasten kanssa? Ihan oikeastiko korkeakoulutetut tädit paapovat aikuisia miehiä erilaisissa kotoutusleikeissä, koska näillä on ihmisoikeus saavuttaa parempi tulevaisuus juuri Suomessa?

Ja yhä suurempi osuus kielteisen saaneista jatkaa kotoperäisten empaatikkojemme avustuksella prosessiaan saada lottovoitto Suomeen tai sitten katoaa kokonaan.

Onko tämä meidän globaali pelastuspolitiikkamme todellista?

En tähän päivään ole tavannut ketään ihmistä, joka kykenisi älyllisesti tämän minulle perustelemaan, mutta kuten tavata sanotaan, näillä mennään.

Ainakin se on tullut selväksi, että järjellä on nykyaikana niin kovin vähän tekemistä yhtään minkään kanssa.

 

11 kommenttia artikkeliin ”Epätodellinen maahanmuuttopolitiikkamme

  1. Tilanne alkaa näyttää siltä, että jos lähtömaihin palauttaminen ei onnistu, niin sitten pitää siirtää esim. merirahtina sellikonteissa johonkin Liberian tapaiseen maahan ulkoistettuun väliaikaissäilytykseen.

    Eu-maat voivat maksaa vaikka kolmen vuoden säilytyksen sikäläisen elintason mukaan, työvelvollisuudella jne. Jos paluu lähtömaahan tai siirtyminen johonkin muuhun maahan onnistuu tuon kolmen vuoden aikana, niin Eu maksaa kulut minimitason mukaan. Jos ei onnistu, niin Liberia (tai muu säilytysvaltio) integroi omaan kulttuuriinsa.

    Tollaisessa tilanteessa paluuhalukasta tosin saattaisi vähän ottaa päähän se passin repiminen jos Liberia tms. ei olisikaan ihanampi onnela kuin se paikka mistä lähtivät.

  2. Kiitos paluustasi blogiisi.
    Niin kuin hyvin tiedät, peli on koventunut ja kansa jakaantuu. Valtaeliitti ei välitä tuon taivaallista kansan mielipiteistä. Siksi on tärkeää, että laisesi ajatteluun ja kirjalliseen laatutuotantoon kykenevät sinnikkäästi jatkavat toimintaansa netissä. Lukijoita varmasti riittää.
    Hankamäki ja Oikean Median väki ja useat muut ovat kovassa iskussa. Esim.: http://jukkahankamaki.blogspot.fi/2017/08/mita-terrori-iskun-kasittely-osoitti.html

  3. Moderni liberalismi muistuttaa monella tapaa uskonnollista hurmosliikettä. Erona on kuitenkin se, että liberaalit toimivat politiikassa. Normaalisti politiikassa kiistellään toimenpiteistä, joilla yhteisiä asioita hoidetaan.

    Liberaali on kuitenkin kiinnostuneempia ”arvoista” eli siitä, miten ihmiset ajattelevat. Tässä taas he tunkeutuvat uskonnon reviirille.

    Rationaalisesti pystyy perustelemaan, miksi noin 30 000 enimmäkseen Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta tulevan maahanmuuttajan (joista yli 70 prosenttia on miehiä ja joista valtaosa ei todellisuudessa ole hakemassa minkäänlaista suojaa vainolta) vastaanotto ei ole järkevää. Kustannukset ovat valtavat (vastaanotto arviolta 2 mrd € puhumattakaan kustannuksista jatkossa) ja vaikutukset yleiseen turvallisuuteen ovat selkeästi negatiiviset. Koska valtion budjetti pyörii jo nyt reilusti alijäämällä, minkäänlaisiin lisämenoihin ei ole todellisuudessa varaa.

    Liberaali ei kuitenkaan ajattele rationaalisesti vaan oman uskomusjärjestelmänsä kautta. Meidän täytyy ottaa vastaan muslimimiehiä, koska muuten olemme pahoja ihmisiä. Liberaali ei koskaan kysy, voidaanko suomalainen veronmaksaja yhdessä tulevien veronmaksajien kanssa velvoittaa maksamaan 30 000 -päisen ihmisjoukon elatus. Ei kysy, koska vastaus on ”arvopohjan” perusteella ehdoton kyllä.

    Ne, jotka kieltäytyvät hyväksymästä liberaalien selityksiä, ovat pahoja ihmisiä eli kerettiläisiä, jotka eivät ole sisäistäneet ”arvopohjaa”. Tuo ”arvopohja” on se uskonnollinen elementti.

    http://sultanknish.blogspot.fi/2017/08/the-lefts-values-are-our-state-church.html

  4. ”Kuinka monta kertaa olette kuulleet puhuvilta päiltä, että ”palauttamista pitää tehostaa”? Onko teille selvinnyt yhtään konkreettista ja perustuslain sekä EU-lainsäädännön mukaista tapaa tehdä niin?”

    Huomauttaisin, ettei tässäkään blogitekstissä esitetä yhtään konkreettista, perustus- ja EU-lainsäädännön mukaista parannusehdotusta nykytilanteeseen. Se vähän heikentää kritiikin terää.

    • Niin, siinä juuri on se vissi pointti. Kansallinen politiikkamme vaikuttaa asioihin – jopa turvallisuuteemme – on liian sidottu ihmisoikeusvelvoitteisiin ja näiden perustuslaillisiin vaikutuksiin. Tätäkin olen blogissani käsitellyt.

    • Palauttamisen tehostamista haittaavat toki todelliset kansainväliset, kuten ilmailuliikenteen sopimukset, joiden mukaan matkustusasiakirjoja vailla saapuva matkustaja on palautettava lähtöpaikkaansa hänet kuljettaneen lentoyhtiön kustannuksella. Mutta ei nyt juututa tähän.

      Palauttaminen vaikeutuu oleellisesti edelleen, mikäli matkustusasiakirjoja vailla maahan pyrkivä hakee turvapaikkaa. Siihen jokaisella onkin on oikeus, mutta ei siihen, että hänen ilmeisen perusteetonta turvapaikkahakemustaan käsiteltäisiin vuosikausia. Eikä siihen, että hän saisi sen aikana kuljeskella mielensä mukaisesti.

      Hakemuksensa tultua hylätyksi (mihin ei tarvitse kuluttaa tunteja enempää aikaa, mikäli hakemus on ilmeisen perusteeton) on hakijalla oikeus valittaa vetoomustuomiostuimeen, jolla ei ole mitään velvollisuutta käsitellä valitusta vuosikausia, saati viranomaisilla sallia tp-hakijan edelleenkään kuljeskelella mielensä mukaisesti siellä sun täällä, ellei peräti väittämässään kotimaassaan Mutumaniassa, josta hänen kuulemma oli pakko paeta turvapaikkaa hakemaan.

      Tp-hakemusten ja niihin vetoamisten tultua hylätyksi ei tp-hakijaa tietenkään voida palauttaa Mutumaniaan, vaikka asianomainen sen kansalainen edelleen väittää olevansa. Mutumanian viranomaiset kun eivät häntä vastaanota ilman kansalaisuuden todistamista. Niinpä kyseinen tp-hakija saa viettää aikaansa vastaanottokeskuksessa, jossa hänellä ei ole ympärillään palvelijoita, vaan vartijoita. Hän ei pääse sieltä minnekään, vaan on kolminkertaisen, vartioidun piikkilanka-aidan ympäröimän keskuksen laitosasukki.

      Kv. sopimusten mukaan häntä ei todellakaan voi palauttaa minnekään. Samojen sopimusten mukaisesti häntä ei myöskään tarvitse kohdella yhtään löysäkätisemmin. Kauankohan nuo mahtaisivat jaksaa ”paperittomina” oloaan, kun heille tehtäisiin selväksi, että tämä on todellakin heidän loppuelämänsä, elleivät toisin päätä?

      • Niin, tuossa vain taitaa tulla se aiemmin mainittu perustuslaki tielle: ihmisiä ei saa vangita ellei heitä ole tuomittu ehdottomaan jostain rikoksesta. Laiton maassaolo ei ole rikos,ainakaan tällä hetkellä. Sinänsä sen voisi varmaan tehdä rikolliseksi? Säädettäisiin laki, jonka mukaan kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneen henkilön pitää välittömästi ilmoittautua viranomaisille palautusprosessia varten, tai muuten hänet voidaan tuomita X vuodeksi vankeuteen. Tietääkö joku, olisiko tuollaiselle laille mitään perustuslaillista tms estettä? Se ei kyllä olisi linjassa muun oikeuskäytännön kanssa, mutta olisiko sille todellista estettä?

      • Juuri näin, Qroquius Kad. Vetotekijöitä (tai poistyöntötekijöitä) ei voida erottaa kokonaistarkastelusta. Vaikka lainsäädäntö olisi rajoittavaa (mitä se toki on, joskaan ei niin paljon kuin yleensä esitetään), on valtioilla mahdollisuuksia hyödyntää myös muunlaisia keinoja.

  5. ”Huomauttaisin, ettei tässäkään blogitekstissä esitetä yhtään konkreettista, perustus- ja EU-lainsäädännön mukaista parannusehdotusta nykytilanteeseen. Se vähän heikentää kritiikin terää.”
    Kenelle andeknoi kohdistaisi parannusehdutuksensa? Voisit toimia väli-ihmisenä, ehdotuksia riittää, suhteet kanittaa.

Jätä kommentti