Kirjoitin eilen viimeistä edellisen bloggauksen kommenttiin näin: ”Onneksi en ole Suomessa nähnyt burkinia. Romahtaisin mahdollisesti.” Asia liittyi ylen juttuun, joka oli otsikoitu näin: Uimahallit ovat jämähtäneet 1970-luvulle
Tulin jälkeenpäin miettineeksi taas erästä asiaa, joka tällaiseen ”erilaisuuden” kohtaamiseen liittyy.
Meitähän on vuosikausia valistettu siitä, että erilaisuus on rikkaus, sitä ei saa kavahtaa, pelätä tai vältellä. Sitä kohti täytyy mennä, koska se on luonnollista. Maailma on nykyään sellainen, ja samanlaisuuden, homogeenisyyden tai yhdenmukaisuuden aika on ohi. Myös Suomessa.
Uudempien standardien mukaan edes erilaisuuden sietäminen (suvaitseminen) ei enää kelpaa, vaan asiaa pitää eri tavoin juhlistaa, edistää ja korostaa.
Eikä siinäkään kaikki. Erityisesti tietynlainen erilaisuus on kannatettavaa. Toisenlainen erilaisuus (esimerkiksi mielipiteissä) ei ole lainkaan kannatettavaa. Usein esitetään myös vaatimuksia siitä, että yksinomaan meidän tulee suvaita erilaisuuksia, mutta näiden erilaisuuksien ei niinkään tule suvaita meitä – siis näitä meidän ”erilaisuuksia” suhteessa heihin. Monikultturismissa on oleellisena, joskin usein ääneen lausumattomana, prinsiippinä se, että ”valtakulttuurin” tulee joustaa. Niinpä kukaan ei syö sianlihaa tai kukaan ei laula virsiä, jos joku ei syö sianlihaa tai joku ei laula virsiä.
Mutta minun mielestäni kaikkea erilaisuutta ei todellakaan tule sietää, puhumattakaan juhlistaa.
Erilaisuuksien välille on voitava tehdä laadullisia eroja. Se, minkä värinen ihminen on, kuuluu epäolennaisuuksien joukkoon. Mutta se, onko nainen vapaa vai eikö ole, ei kuulu.
Jos minä siis sanon, että romahtaisin, jos näkisin lasteni kanssa uimahallissa burkinissa polskivan naisen, en ole erilaisuuden kammoaja. En kavahda toiseutta. En ole rasisti.
Kavahdan väärää. Aivan kuten kavahdan, jos kanssani samanlainen ihminen joutuu vääryyden tai epäoikeudenmukaisuuden kohteeksi.
Minä en kavahda toisen värisiä ihmisiä, en erilaista ruokaa enkä vaatetusta, en mielipiteitä enkä kovaakaan verbaalista päänauontaa, en erilaisista sukupuolista tykkääviä tai omassaan liikkuvaisia. Erilaisuus voi olla ihan ookoo, usein onkin.
Näen kuitenkin, että monikulttuurisuuteen liittyy lukuisa määrä ongelmia, joista on syytä puhua.
Eikä vain puhua. Vaan vastustaa. Olla suvaitsematta. Kieltää! Kieltää lainsäädännön tasolla.
Ja se burkini.
Että minun maassani, jossa naisen ihmisoikeus on sama kuin miehen, asuu nykyään naisia, jotka joutuvat (tai jotka on indoktrinoitu) peittämään itsensä uidessa, jos edes uida saavat, sekö minun pitäisi hyväksyä?
Että täällä on pieniä tyttöjä, jotka joutuvat peittämään itsensä. Koulussa, kaduilla, uimahalleissa. Että koripalloseurassa pelaa 10-vuotias tyttö, joka on kentällä peitetty ranteita, nilkkoja ja päätä myöten. Että kadulla kävelee tunnistamattomia mustia säkkejä, jotka tunnistaa ihmisiksi vain siitä, että ne yleensä vetävät perässään pieniä ihmisiä.
Että on olemassa maailmanuskonto, jonka mielestä tuo on sopivaa ja vaadittavaa, ja että kun tuon maailmanuskonnon edustajat muuttavat tänne, heillä pitää olla oikeus jatkaa näitä kulttuurisia ja uskonnollisia ”erilaisuuksiaan”. Tänne pohjoiseen, jossa naisen asema on kulttuurisesti vakiinnutettu ja yhteiskunnallisesti institutionalisoitu ikuisuus sitten!
Ja että toimittaja – verorahoillamme tuotetusta puljusta – kertoo meille, että uimahallimme ovat jämähtäneet! Jämähtäneet? Se tarkoittaa siis, että ne eivät ole kehittyneet!
Mitä ihmeen kehitystä on se, että naiset peitetään?
Se ei ole kehitystä, se on pahemman luokan taantumusta. Sitä ei tule hyväksyä, kannattaa eikä edistää. Ei erilaisuuden eikä minkään muunkaan iskulauseen perusteella.
Miksi meidän pitäisi hyväksyä tällaista erilaisuutta? Miksi erilaisuus siitä, että nainen ei ole vapaa, nainen on huonompi, heikompi, tahdottomampi, kykenemättömämpi ja vaaraksi, pitäisi hyväksyä? Puhumattakaan, että sitä pitäisi korostaa, juhlistaa, suosia, kannattaa? Täällä, Suomessa?
(En erityisesti haluaisi hyväksyä sitä missään muuallakaan, mutta koska olen realisti, en usko kykyymme tai mahdollisuuksimme vaikuttaa muihin maihin niin paljon. Henkilökohtaisesti voin huolehtia asiasta esim. niin, että en matkusta maissa, joissa on räikeitä ihmisoikeusloukkauksia ja väkivaltainen kulttuuri. Riippumatta siitä, onko siellä upeita ostoskeskuksia, jatkuva helle, loistavat sukellusmahdollisuudet ja ”erilainen kulttuuri”.)
Minä en hyväksy burkineita. En hyväksy säkkejä enkä kaapuja, en erityisesti huiviakaan, mutta ei mennä nyt siihen. En haluaisi nähdä yhtä ainutta.
Niiden näkemisestä tulee paha olo, inho, kiukku, sääli. Minä en halua niitä tänne.
Onko tässä jotakin epäselvää?
Naiset, tehkää jotakin!
dust/bones/politics 
Kiitos taas hyvästä kirjoituksesta! Enpä ollut aikaisemmin huomannutkaan tuota uimahalli-juttua, täällä kaukana Kiinassa kun ei aina ihan kaikkea Suomen(kaan) huuhaata tule luettua. Myös tuo MercatorNet on uusi tuttavuus.
Kai se niin on, että nämä sorretut tuntevat olevansa erityisen sorrettuja silloin kun eivät saa sortaa.
Olen alkanut kärsiä jonkinlaisesta ”islamonauseasta” täysin kyllästyneenä siihen, että erityisesti suomalaisten naisten keskuudessa näyttää olevan vallalla täydellisen välinpitämätön suhtautuminen mm. Ayaan Hirsi Alia et al. kohtaan. Useimmat lienevät jo unohtaneet Salman Rushdien.
Hänet ja muutkin vähemmän tunnetut, hyvin kriittisesti islamista puhuvat, erittäin täysipäiset naiset (ja miehet) ohitetaan jonkinlaisina kummajaisina, joiden mielipiteille ja omakohtaisille kokemuksille ei näytetä annettavan minkäänlaista arvoa. Puhumattakaan siitä, että ymmärrettäisiin näiden henkilöiden olevan jatkuvassa, erittäin todellisessa hengenvaarassa, että kaikki murhayritykset ja uhkailut tulevat muslimien taholta, ja että tältä hengenvaaralta suojaamisesta huolehtii ko. henkilön asuinvaltion poliisi, eikä se ole halpaa veronmaksajille.
Olen tuoin havainnon tehnyt seuratessani esimerkiksi Uuden Suomen Puheenvuoroa. Siellä kirjoitellaan usein melko ”raikkaita” kommentteja, mutta toisaalta siellä näyttää olevan pieni vakiojoukko naisia ja miehiä, joka reagoi jokaiseen maahanmuuttoon millään tavalla kriittisesti/kielteisesti suhtautuvien kirjoituksiin aivan sokaisevin argumentein.
Riikka,
minulle tuli pari vuotta sitten alla olevasta artikkeleista eräänlainen aikakautemme symboli. Laitan sen tähän vaikka moni on sen jo saattanut lukeakin. Se alkaakin niin mukavasti!
http://www.telegraph.co.uk/news/uknews/immigration/9831912/I-feel-like-a-stranger-where-I-live.html
Luin jostain tämän: ”Vi är alla lika olika”. Vaikuttaa sarkastiselta paradoksilta.
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/357759-uimahalli-kieltaa-muslimiasut-keskustelu-repesi
Toimitaja siis kauhistelee, että uimahallimme ovat jämähtäneet 1970 -luvulle ja ryhtyy sitten innolla ajamaan uimapukumuotia, joka veisi meidät suoraan 1870 -luvulle. Ei jäänyt enää puuttumaan kun se varustukseen kuulunut röyhelöinen parasolli. Ja toimittajan järki.
Jossain iltapäivälehdessä oli juttu, missä turvapaikanhakija ihmetteli sitä, että suomalaiset uivat uimahalleissa. Kulttuureissa on eroja. Uimahalleihin Suomessa ei tulla vain viettämään aikaa ja katselemaan tyttöjä. Burkini ilmeisesti kehittäisi uimahalleja oikeaan suuntaan, kohti islamilaista ’monikulttuurisuutta’. Omaa suvaitsevaisuutta halutaan korostaa hyväksymällä mitä takapajuisimpia käytäntöjä. Kun keskustellaan musliminaisten huiveista tulee esiin melkoinen tietämättömyys ja sivistyksen puute, jos näkökulma on pelkästään sallivuutta ja suvaitsevaisuutta korostava. Huivin katsotaan edustavan koraanin vaatimaa vaatimatonta pukeutumista. Ayaan Hirsi Alin mukaan, totuus hijabeista on kaikkea muuta kuin säädyllistä pukeutumista, niillä nainen alennetaan pelkäksi sukuelimeksi. Kaapujen ja huivien käyttäjät suojelevat miehiä, etteivät miehet joudu kiihottuneeseen tilaan, ja aiheuta epäjärjestystä. Erityisen paljastavaa islamin luonteesta on pikkutyttöjen huivin käyttö. Huivi on myös symboli, poliittisen islamin lippu. Onpa nyt Kölnin ja muiden kaupunkien joukkoahdistelujen yhteydessä puhuttu huivista erottavana tekijänä musliminaisten ja vapaan riistan eli ei-musliminaisten välillä.
Joo, en minäkään tajua, miksi meidän pitäisi sietää (eli suvaita) päästä jalkoihin naamioituja kummituksia keskuudessamme.
On asia erikseen, että ainakin tähän viimeisimpään maahanmuuttoaaltoon saakka huomattava osa täyspeittävää burkhaa Suomessa käyttävistä on ollut kantasuomalaisia käännynäisiä. Taisi joskus olla semmoinen blogikin kuin ”Valkoinen nainen burkhan takaa”. Tai jotain. Mutta ei se asiaa tietenkään yhtään sen ymmärrettävämmäksi tee, oikeastaan päinvastoin.
Katselin jokunen vuosi sitten läheisellä bussipysäkillä muslimiperhettä, jolla oli leikki-ikäiset kaksoset, tyttö ja poika. Molemmat nätisti puettuja, mutta tytöllä oli kaikki hiukset ja osan kasvoista peittävä huivi. Joten aika aikaisin tyttö saa oppia, että kehossani on osia, jotka eivät saa muille näkyä. Toisin kuin hänen veljellään. Mitenkähän lie vaikuttaa kasvavan lapsen kehonkuvaan? Ja sääliksi käy pikkutyttöä, joka joutuu opettelemaan uimista burkinissa. Kuulemma opettajat näitä tilaavat koulujen uimakouluja varten.
Jotenkin ymmärrän (tai yritän ymmärtää) säädyllisen pukeutumisen vaatimuksen, mutta sitä, että ihmisen kasvot ja hiukset pitää peittää? Kadulla kulkee vain musta haamu, josta tiedämme olettavasti vain sukupuolen. Ehkä se sitten on minun länsimainen kulttuurikoodistoni, joka vaan pistää vastaan. Tuo ei kuulu tänne. Ja eihän se kuulunut edes kaikkiin muslimimaihinkaan vielä muutama vuosikymmen sitten. Afganistanistanissakin kuulemma naisilla saattoi olla lyhyt hame vielä 70-luvulla.
En voi sille mitään, että kun esimerkiksi bussissa viereeni istuu niqabiin pukeutunut nainen, minulle tulee ahdistava olo. Miten eri maailmassa me voimme elää.
Kansainvälisyys on muuten aina monokulttuurista. Siinä voi olla ihminsiä useista eri kansoista, etnisyyksistä, kulttuureista… mutta kaikilla on yhteisenä toiminta- ja kommunikointikehyksenä jokin yhdistävä osa-, ala-, katto- tms. kulttuuri.
Liike-elämä ja bisneskulttuuri, taide ja luovien alojen boheemi kulttuuri, puolustus ja sotilaskulttuuri, politiikka ja poliittinen kulttuuri, tiede ja tieteenalan akateeminen kulttuuri…. Aina jokin kulttuuri on hallitsevassa roolissa.
Monikultturismi… Siinä eri kulttuurit käyvät jatkuvaa sotaa hegemoniasta. Hegemoniapyrkimyksen julkilausuminen on ”petos” monikultturismin kulisseja kohtaan. Siinä kerrotaan ettei keisarinnalla ole kalsareita vaan pelkkä tuulen huuhtoma perse.
Monikultturismi pitäisi aina tajuta hegemonisen kulttuurillisen sodan käynnistämiseksi ilman sodanjulistusta, sosiaalipsykolodisen desanttitoimintana ja sosiaalisten rakenteiden kimppuun iskevinä psykososiaalisinaterroritekoina. Toki siellä on kaikenlainen muukin pahuus tukevasti edustettuna.
Ja kun kulttuuri + meemipleksit ovat identiteettien kautta lujasti yhteydessä ihmisryhmiin, niin monikultturismin seurauksena on väistämätön reviiri- ja territoriosota.
Itse suosin kansainvälisyyttä ihan mielelläni. Monikultturismia ja sen automaattisesti mukanaan tuomaa jonkinasteista sotaa en kaipaa.
Hear hear! Olen blogiemännän kanssa täsmälleen samalla kannalla sekä monikulttuurisuudesta yleensä että naisten verhoamisasiasta erikseen.
Ei pidä kuitenkaan sotkea asioita. Sillä tavalla menee vain lapsikin pesuveden mukana. Yksityisyyttä voi uimahallin peseytymistiloissa haluta muistakin syistä kuin uskonnollisista, kuten jutusta voimme lukea. Huolimatta siitä, että kantasuomalaisena olen kasvanut kulttuurissa, jossa on suuri paine esiintyä vapaasti alastomana isoissakin joukoissa, olen aina inhonnut tätä maan tapaa. Nyt aikuisiällä en enää edes suostu näkemään että minun olisi mistään syystä ”hyvä” pakottaa itseni olemaan ”vapaampi”.
Intimiteettisuojaa kaipaavat muutkin kuin musliminaiset. Suihkuverho ei tosiaan paljon maksa. Yksityisyydensuojan kaipuun rajaaminen vain uskonnon tabuihin on pimeä suhtautumistapa.
No uimahallit ovat kyllä myöntäneet poikkeuslupia uima-asu päällä peseytymiselle ja saunomiselle ihmisille joilla on näkyvä fyysinen poikkeavuus, esmes syövän takia poistettu rinta. Islam tuskin on vamma, tai no en ole siitä nykyään ihan varma.
Suomalainen uimahallikulttuuri on minusta ainakin tähän asti ollut aika hienotunteista. En ole koskaan kokenut, että toiset naiset tuijottelisivat kun peseydyn alasti suihkussa. Jokainen keskittyy omaan peseytymiseensä ja mahdollisten lasten kaitsemiseen.
Rintasyöpää sairastaneethan saavat jo nykyisellään pitää uimapuvun päällään myös suihkussa kunhan heillä on tästä kertova merkki.
Jos nyt siirrymme kulttuuriin, jossa ”säädylliset” naiset peseytyvät suihkuverhojen takana ja uivat burkineihin pukeutuneena, se nimenomaan korostaa naiskehon häpeällisyyttä. Tuossa linkissä, jonka hh jakoi, oli kiinnostavaa, että naispuolinen muslimiapteekkityöntekijä rupesi jutun kirjoittajaa opastamaan siitä, että peitettynä uiminen on terveellisempää.
Eli näen tässä riskin, että uimahallitkin muuttuvat seksualisoiduiksi ympäristöiksi. Eri kulttuurista tulevat miehet havaitsevat, että tämähän on oiva paikka nähdä vähäpukeisia naisia ja kenties yrittää iskeä tai ahdistella heitä. Joten paine kasvaa myös ei-muslimeilla pukeutua mahdollisimman peittävästi ja yrittää sopeutua siihen, että uimahallissa uiminen ei olekaan kaikille se juttu, jonka vuoksi sinne tullaan.
Itse näen suomalaisen luontevan, ei-seksualisoidun suhteen alastomuuteen olevan vaarassa, jos luomme kovin kirjavia käytäntöjä siihen miten uimahallissa käyttäydytään. Toisaalta puhutaan kauniisti kotoutumisesta ja sitten kuitenkin ollaan valmiita luomaan eri käytäntöjä, jotka juuri estävät sitä kotoutumista.
Jaana…
Islamin ja islamismin tunkeutuessa yhä tuhoisammin suomalaiseen kulttuuriin muuttuu kaikki seksualisoiduksi.
Ikävintä ei ole se, että uimahallit menevät pilalle, vaan se, että niin monet lapsiin liittyvät asiat joutuvat perverssin seksualisoinnin kohteeksi.
Sama pätee muuten jenkkeihin ja heidän uskonnollisuuteensa.
Jaana, meitä on ujoja ja meitä on ujostelemattomia. Sallin ujouden itselleni ja muille, vaikka ujostelemattomat miten painostaisivat. Ja tietty sallin ujostelemattomille ujostelemattomuutensa yhtä hyvin. Ei minua häiritse vaikka kaikki ympärilläni kulkisivat alasti.
Anna-Liisa:
Toki uskon, että kun häveliäisyyden syynä on vain oma henkilökohtainen ujous, ei haittaa vaikka muut eivät olisikaan yhtä ”säädyllisesti” verhottuja. Kun syynä on uskonnon vaatimukset, en olisi tästä niin varma.
Muistan kun 90-luvulla matkustin Pohjois-Intiassa, käväisin paikallisessa vaatekaupassa ja sormeilin kiinnostavan näköisiä huiveja. Tuota pikaa paikalla olikin miesmyyjä, joka väkisin alkoi asettelemaan huivia päähäni ”oikeaoppisesti” tiukasti päätä myöten ja hiukset peittäen. Yritin vaivihkaa päästä hänen otteestaan, mutta hän vain jatkoi operaatiotaan ja saarnasi, että juuri näin naisten pitää käyttää huivia. Opetustuokion kestettyäni poistuin kaupasta myyjän paheksuvien katseiden saattelemana ja ilman sitä huivia. Kyseessä oli kuitenkin hinduenemmistöinen osavaltio, en kauppaan astuessani tiennyt pääseväni uskonnolliseen käännytystilaisuuteen. Ja olin pukeutunut omasta mielestä jo riitävän säädyllisesti: pitkiin housuihin ja pitkähihaiseen tunikaan.
Tämä kokemus tuli vain mieleeni nyt kun Kölnin imaamikin on jo ilmaissut, että uudenvuoden ahdistelujen syynä oli saksalaisnaisten parfyyminkäyttö ja säädytön vaatetus. Talvella?
Jotenkin vaan mietityttää ensi kesän uimarannat ja kulttuurikohtaamiset siellä.
Hyvä aloitus. Tästä pitäisi puhua paljon enemmän.
Jaana, juurikin niin että myös monet islamilaiset maat ovat 60-70-luvulta taantuneet. Tämä onkin jännittävä piirre, se että meidän pitäisi muka suvaita islamin barbaria ja taantumuksellisuus islamin harjoittamisen muotona. Tällaisena fundamentalistisena poliittisena muotona se on varsin nuori.
Odotan mielenkiinnolla ensi kevään rohkeata naisellisuutta korostavaa, mutta toisaalta kiihoittavasti salailevaa muotia, joka perustuu jännittävään leikittelyyn erilaisten teologisten virtausten välillä.
Nyt olen blogistin kanssa hyvin eri mieltä, sillä mielestäni ei ole millään tavalla valtion tehtävä määrätä siitä, miten ihmiset saavat pukeutua. Mutta jos tekstin logiikan hyväksyy, niin miksi pysähtyä huiveihin, burkineihin ja kaapuihin? Ovathan myös esim. korkokengät monien mielestä naisia alistavia: ne vieläpä aiheuttavat terveyshaittoja, toisin kuin hijab. Ja kyllä, monet feministit ovat väittäneet, ettei kukaan pidä korkokenkiä kuin indoktrinaation takia.
Jos on olemassa valtiota, sen kansaa ja kulttuuria vastaan sotiva entiteetti, niin valtiolla ja sen yksittäisillä kansalaisilla on oikeus suhtautua kyseisen entiteetin tunnuksien alla tapahtuvaan toimintaan torjuttavana ja vaarallisena uhkana.
Oikea tapa reagoida uhkaan on joko poistua uhka-alueelta tai poistaa uhka. Omasta maastaan, kodistaan, elinpiiristään ei kovin mielellään poistu muualta tulleen uhkan vuoksi.
Islam käy valloitus- ja tuhoamissotaa juutalai-kristillistä sivilisaatiota vastaan. Tätä sotaa käydään sivilisaation, kulttuurin, uskonnon, poliittisen ideologian jne. tasolla. Osa tuosta sodasta on ns. kuumaa sotaa, osa kylmää sotaa, osa hybridisotaa.
Meillä ei ole mahdollisuutta estää islamia ja islamisteja jatkamasta 1400 vuotta kestänyttä sotaansa meitä vastaan. Mutta meillä on mahdollisuus siihen, ettemme anna heille aseita, rahaa, asemaa tai etuoikeuksia meitä vastaan sotimiseen.
Kiitokset kommentaattoreille! Mielenkiintoisia juttuja.
Uimahalli-case on sittemmin mediassa suorastaan roihahtanut! Kyllä on herkkä asia meille tämä, ja mikäs siinä. Nyt ovat haaskalle löytäneet jo kaikki muutkin oikeuksien perään kyselijät – jos ja kun erilaisuus on yhteiskunnan läpäisevä prinsiippi, tulee sitä sitten hyödyntää. Minäkin olen erilainen monessa asiassa, ja haluaisinkin vaatia itselleni kokonaan oman uimahallin. Jossa saisin sitten uida vaikkapa alasti, kuten Yrjönkadulla ikään. Ärsyttää esimerkiksi kaikenmaailman hidastelijat kilparadalla, joita saa olla koko ajan varomassa!
Viikonlopulla tuli testattua kyllä naapurimaankin kylpylä. Silmät ovat edelleen ylenmääräisestä kloorista kipeät ja ties minkälaisen myrkytyksen sai saunasta, jossa istuttiin klooriset uikkarit päällä. Mutta vapaamielistä oli altaissa – siellä nimittäin ihmiset joivat drinkkejä loikoillen poreissa, ja sitten örvelsivät ja pelottelivat meitä kunnon lapsiperheitä. Mutta ei näkynyt burkineja. Erilaisia uimakulttuureja…
Mika Keränen, niin, tuo on toki jännittävä ilmiö. Minulla on monenlaisia ajatuksia siitä, miksi noin tapahtuu, että Suomi-nainen itsensä haluaa hunnuttaa, mutta säästän ne tältä erää. Onneksi kyseessä on kuitenkin aika marginaali-ilmiö.
Juhani, niin, tästä kansainvälisyys/moku-erottelustahan olemme ennenkin puhuneet. Olen ihan samalla tavalla taantumuksellinen: minulle riittäisi hyvin vanhakunnon kansainvälisyys.
Anna-Liisa ja muut samasta aiheesta kirjoitelleet, totta kai, uimahalleja voi kehittää. Ja niinhän niitä kehitetäänkin. Ei minun lapsuudessani ollut sellaisia suihkuja tai saunoja kuin nyt, ei edes sellaisia pukukoppeja, puhumattakaan vesijuoksuradoista tai köysistä tai virroista. Suihkuverhot varmasti kelpaisivat esipuberteettisille ja nuorillekin, joilla monesti on vaikeuksia alastomuuden kanssa. Mieluummin minä ihmisille suihkuverhon soisin kuin sen, että he eivät peseydy lainkaan. Sitä näkee uimahalleissa nykyään todella paljon.
Uimahallien seksualisoitumisesta. Saattaa olla. Toivottavasti ei! Toisaalta kyllä hallit ja rannat ovat kautta aikain tarjonneet sekopäille hyvän areenan. Ei riitä sormet, kun muistelen niitä kertoja lapsena, kun ”sedät” tulivat perässä, milloin hallissa, milloin Rauhaniemen kansankylpylässä. Saihan ne aina porttikieltoja, mutta jostain niitä aina ilmestyi. Olen jopa kuullut, että tämä yksi hyvin tunnettu sekopää yhä edelleen seikkailee Tampereen keskustassa samalla asialla, halliin ei toivottavasti enää pääse. Tampereella oli (tai on se vieläkin) myös yksi uimahalli, joka oli erittäin tunnettu homomiesten saunaleikeistä.
Oma kokemukseni turvapaikanhakijoista lähihallissamme on vain sellainen, että he olivat kuin pikkulapsia, yhtä innoissaan ja villeinä, enemmän sellaista uimarantatouhua.
andekn, nyt kuului blogistilta iso huokaus. Toivoisin, että ”ultraliberaali” femmarinäkemys ei leviäisi yhtään enempää. Kyse näissä asioissa ei aina ole logiikasta (emmekös ole tästä ennenkin keskustelleet?), joten sitä on huono ottaa ohjenuoraksi. Ymmärrän kyllä, että rationaalisesti ajattelevat fiksut nuoret miehet saattavat niin ajatella. Mutta ei, kaapu ja korkokengät eivät ole sama asia (ja jos olet oikeasti sitä mieltä, asiasta ei kannata enempää keskustella). Ja muuten, kaavuista on paljonkin terveyshaittoja ja epämukavuutta, niin käyttäjilleen kuin hygieniaongelmien kautta muillekin. (Mutta se ei ole pääpointti.)
En väittänyt kaavun ja korkokenkien olevan sama asia: hakkaan vain rumpua metatason johdonmukaisuuden puolesta. Jos annat valtiolle luvan kieltää ihmisiä pukeutumasta jollain tavalla, ei ole takeita, ettei jossain toisessa tilanteessa poliittiset vastustajasi käytä samaa lupaa kieltääkseen sellaisia vaatteita, jotka ärsyttävät heitä.
Ei pidä tehdä aseita, joita voidaan käyttää itseä vastaan. Siksi on parempi, ettei anneta valtiolle lupaa päättää ihmisten pukeutumisesta.
Minä olen nähnyt niin paljon burkineja, että suhtaudun niihin neutraalisti. Aasiassa varsinkin näin paljon naisia peittävissä uimapuvuissa rannalla siksi, että he eivät halunneet ruskettua. Nuo erotti muslimeista sillä, että päässä ei ollut mitään, vaikka uimapuku oli pitkälahkeinen.
Itseäni rassaa paljon enemmän tuo vaatimus verhotuista uimakopeista. Se on esimerkki siitä, miten maahanmuuttajat ovat usein länsimaissa äärevämpiä kuin omien kotimaittensa perinteet. Muslimimaiden perinteisissä kylpylöissä eriuskoiset naiset ovat nähneet toisensa alasti vuosisatoja. Nyt länsimaissa sitten vääräuskoiset naisetkaan eivät saisi nähdä näitä varjeltuja helmiä. Tuo idea on epäilemättä fundamentalistioppineiden päästä ja on mielenkiintoista miten kukaan ei haasta sitä tai edes mainitse perinteisiä hammameita. No, jos fanaattisimpien ehdoilla halutaan mennä…
Tekstissä on eräs suuri ongelma. Siinä esitetään, että burkineja pidetään päällä joko sen vuoksi koska naisen on pakko tai sitten sen vuoksi koska se on indoktrinoitu pitämään päällään burkinia.
Nyt on kysyttävä; miksi pidämme ylipäätänsä uimahalleissa uikkareita? Mikä niiden funktio oikein on? Onko niillä olemassa jotain luonnollista funktiota jota ei voisi kutsua indoktrinaation aikaansaamaksi? En oikein näe; niiden tarkoituksena on peittää kehoa tai sen osia. Se on tismalleen sitä samanlaista indoktrinaatiota. Jos et usko, niin kysy nudistilta, joka joutuu pitämään vaatteita päällä koska kaikki on lapsesta lähtien indoktrinoitu pitämään vaatteita päällä ja monille on liikaa ajatus, jonka mukaan kesäisin pidetään vaatteita päällä.
Logiikka on yksinkertaisesti ei kestä, ellemme oleta, että meidän länsimaalaisten elintavat ovat objektiivisesti perusteltuja. Tätä yksiselitteistä perustelua tuskin tulee kenenkään suusta.
Ja anteeksi muuten muutama kirjoitusvirheeni. Sen verran on pakko korjata, että itseasissa tarkoitin ”monille on liikaa ajatus, jonka mukaan kesäisin ei pidettäisiin vaatteita yllä”. Pitäisi kai oikolukea enemmän kun ei voi muokata viestejä 🙂
iitodazee:
Eiköhän meidät melkein kaikissa ihmisyhteisöissä ja -kulttuureissa (nudisteja lukuunottamatta) ole indoktrinoitu peittämään ainakin sukupuolielimemme julkisissa tiloissa, ei-perheenjäsenten kesken. Miksi näin on, se on varmaan antropologisen tutkimuksen paikka. Itse kyllä toivon tämän indoktrinaation jatkuvan 🙂
annalin, tuo on aihe, mistä aika vähän puhutaan. Tutkimuksen tasolla se on toki ollut tiedossa vuosikymmeniä: maahanmuuttajat muuttuvat usein ”radikaalimmiksi” uudessa asuinmaassaan. Monikultturismi tarjoaa tälle vaarallista sytykettä, toisaalta länsimaisuuteenkin yhä enemmän kuuluu mitä erilaisimpien oikeuksien perään kyseleminen. Se nähdään oivallisesti tässä uimahalli-casessakin. Oikeuksien vaatimista kutsutaan meikäläisten kohdalla ”yksilöllisyydeksi”, heidän kohdallaan ”kulttuurisiksi erityispiirteiksi” tms.
andekn, valtio ei ole neutraali eikä sen kuulukaan olla. Edes liberaali valtio ei voi olla neutraali. ”Metatason johdonmukaisuus” ei toimi yhteiskunnallisessa, kulttuurisessa ja sosiaalisessa todellisuudessa, jossa elämme. Lukuisat kulttuurimme (tai jonkin muun kulttuurin) ominaispiirteet ovat ”epäloogisia”. Kyse on siitä, mitä mikäkin yhteisö pitää hyväksyttävänä ja mitä ei. Kaikkea ei pitäisi myydä, ei liberalismin eikä monikultturismin nimissä.
iitodazee, sinulle oikeastaan tuo ihan sama asia kuin andekn:ille yllä (ja aiemmassakin kommentissa). Meidän yhteisössämme pidetään vaatteita eikä hautauduta kaapuun tai ilkamoida alasti. Toki moni nykypäivänä kieltää koko valtiollisuuden merkityksen pakkoyhteisönä tai minkäänlaisen yhden kulttuurin olemassa olon. Puhumattakaan eri kulttuurien, tapojen ja ”indoktrinoitujen” vertailukelpoisuudesta. Itse en kuitenkaan kannata sen paremmin postmodernia tyhjyyttä ja kaiken relatiivisuutta kuin ultraliberalismiakaan.
Totta kai logiikan tasolla ymmärrän, mitä ajatte takaa. Mutta kuten sanottua, tämä ei ole logiikan piiriin kuuluva kysymys. Maahanmuutto istuu sinne muutenkin huonosti: keinotekoiset artefaktit kuten valtio, puhumattakaan rajoista niiden välillä, ovat ihan huubaa, eiköstä vain.
Ninjaksi pukeutuneet naiset.. moniko tietää, että jopa raamatussa, monien muiden muinaisten lakikirjojen lisäksi tuo on määrätty prostituoitujen pukeutumiseksi. Tavalliset naiset saavat pukeutua kuten haluavat, mutta prostituoitujen PITÄÄ peittää kasvot
Käsittämätöntä että näin analyyttisestä kirjoituksesta johtuen on alettu vaatia eroamaan ministerin tehtävästä! Mutta fanaattinen sopulilauma jälleen kerran ryntää joukolla etummaisten perässä vaikka tuliseen tundraan kun koskaan ei vaivauduta ottamaan asioista selvää eikä ajatella omilla aivoilla!